Toimintakyvyn arviointi iäkkäiden kuntoutumista edistävässä hoitotyössä
Suositus: Toimintakyvyn arviointi iäkkäiden kuntoutumista edistävässä hoitotyössä «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024081364727»1
Suosituksen tiivistelmä: «»1
Tavoite ja tarkoitus
- Suosituksen tavoitteena on yhtenäistää iäkkäille henkilöille suunnatuissa sosiaali- ja terveyspalveluissa tapahtuvia toimintakyvyn arviointikäytäntöjä kuntoutumista edistävän hoitotyön yhteydessä. Suositus helpottaa ammattilaisten työtä tarjoamalla luotettavat mittarit monipuoliseen, toimintakyvyn eri osa-alueet alueet käsittävään arviointiin.
- Suosituksen tavoitteena on, että toimintakyvyn arvioinnista kertyvä yhdenmukainen ja luotettava toimintakykytieto on kuntoutumista edistävän hoitotyön lähtökohtana. Tällä varmennetaan, että Iäkkäät henkilöt hyötyvät suosituksen mukaisesta toimintakyvyn arvioinnista ja he ovat tasavertaisessa asemassa, kun suunnitellaan yksilöllistä kuntoutumista edistävää hoitoa.
- Suosituksen tarkoituksena on edistää luotettavilla mittareilla kerättyä toimintakykytiedon hyödyntämistä ikääntyneiden toimintakykyä tukevien ja edistävien käytäntöjen kehittämisessä, tieteellisessä tutkimuksessa sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa.
- Suositukseen valittuja toimintakyvyn arviointimittareita käyttää mittarin käyttöön perehtynyt iäkkäiden henkilöiden hoito- ja huolenpitotehtävissä työskentelevä sosiaali- tai terveysalan ammattilainen. Suositus myös ohjeistaa, miten ammattihenkilöt hyödyntävät toimintakykytietoa iäkkään henkilön kuntoutumista edistävän hoitotyön suunnittelussa ja seurannassa.
- Suositus täydentää aikaisemmin TOIMIA tietokannassa julkaistuja suosituksia: ”Iäkkäiden henkilöiden lyhytaikaiseen sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn arviointi kuntoutumisen käynnistäjänä” «Iäkkäiden henkilöiden lyhytaikaiseen sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn arviointi kuntoutumisen käynnistäjänä»1 «Kerminen H, Jäppinen A-M, Kiviniemi K, Tikkanen P, Havulinna S. Iäkkäiden henkilöiden lyhytaikaiseen sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn arviointi kuntoutumisen käynnistäjänä. Terveyden ja hyvinvo»1, ”Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä” «Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä»2 «Finne-Soveri H, Äijö M, Tolonen E, Rehula P, Vähäkangas P, Patronen M, Autio T, Haimi-Liikkanen S, Havulinna S. Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. T»2 sekä ”Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn arviointi kotikuntoutuksessa” «Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn arviointi kotikuntoutuksessa»3 «Äijö M, Kauppinen T, Niskanen S, Rasmus M, Unkeri P, Tunkkari A-M, Havulinna S. Iäkkään henkilön toimintakyvyn arviointi kotikuntoutuksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2022. [Päivitetty 19.1.20»3.
Kuntoutumista edistävän hoitotyön määritelmä
- Kuntoutumista edistävä hoitotyö tarkoittaa voimavaralähtöistä ja asiakasta osallistavaa hoitotyötä, jolla tuetaan yksilöllisesti ja tavoitteellisesti iäkkään toimijuutta toimintakyvyn eri osa-alueilla. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä toimintakyvyn heikkenemistä sekä edistää ja ylläpitää omatoimisuutta. Kuntoutumista edistävä hoitotyö kuuluu iäkkäiden henkilöiden hoito- ja huolenpitotyöhön, jota sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset toteuttavat moniammatillisena yhteistyönä. Kuntoutumista edistävä hoitotyö tukee iäkkään henkilön eri tilanteissa ja tarpeisiin saamaa kuntoutusta.
- Kuntoutumista edistävä hoitotyö ja kuntoutus tarkoittavat eri asioita. Kuntoutus toteutuu suunnitelmallisena määräaikaisena prosessina, jossa kuntoutuja ylläpitää ja edistää omaa toimintakykyään terapeuttien ja muiden ammattilaisten avulla (kuten esimerkiksi fysioterapia ja toimintaterapia). Iäkkäiden henkilöiden kuntoutus toteutuu yleensä lääkinnällisenä kuntoutuksena ja kotikuntoutuksena. «Sosiaali- ja terveysministeriö. Kuntoutuksen uudistaminen: Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma vuosille 2020–2022. 2020; 39. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »4
Hyödyt
Iäkkäälle henkilölle
- Iäkkään henkilön laaja-alainen toimintakyvyn mittaaminen ja voimavarojen arviointi kuntoutumista edistävässä hoitotyössä yhtenäisillä ja luotettavilla toimintakyvyn mittareilla mahdollistaa yhdenmukaisen ja vaikuttavan toimintakyvyn tukemisen ja edistämisen palveluntuottajasta riippumatta.
- Toimintakyvyn arviointi auttaa hoito- ja huolenpitotehtävissä työskentelevien ammattilaisia määrittämään yhdessä iäkkään asiakkaan kanssa mielekkäät tavoitteet ja suunnitelman kuntoutumista edistävään hoitotyön toteutukseen.
- Toimintakyvyn arviointi antaa iäkkäälle henkilölle tietoa hänen toimintakyvystään ja motivoi iäkästä osallistumaan kuntoutumista edistävän hoitotyön toteutukseen, jonka tavoitteena on iäkkään henkilön mahdollisimman itsenäinen ja turvallinen liikkuminen omassa elinympäristössä sekä suoriutuminen päivittäisistä askareista.
Läheisille
- Toimintakyvyn arviointi tuottaa läheisille tietoa iäkkään henkilön toimintakyvystä ja sen muutoksista. Arviointitieto auttaa heitä tukemaan ja edistämään iäkästä henkilöä toimintakyvyn säilyttämisessä ja edistämisessä sekä ammattilaisia kuntoutumista edistävän hoitotyön toteutuksessa.
- Toimintakyvyn arvioinnissa tunnistetut iäkkään henkilön tarpeet ja voimavarat mahdollistavat tarpeenmukaisen ja tuloksellisen kuntoutumista edistävä hoitotyön toteutuksen. Iäkkään henkilön toimintakyvyn ja omatoimisuuden mahdollisimman hyvänä säilyminen helpottaa läheisten huolta tai tarvetta osallistua iäkkään henkilön hoitoon ja huolenpitoon.
Ammattilaisille
- Suosituksen käyttö edistää iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn yhtenäistä moniammatillista arviointia ja moniammatillista yhteistyötä. Toimintakyvyn arviointi luotettavilla mittareilla mahdollistaa iäkkään henkilön toimintakyvyn vajeiden ja voimavarojen tunnistamisen ja niiden muutosten seurannan. Arviointitietoa käytetään kuntoutumista edistävän hoitotyön suunnittelun, toteutuksen ja toteutumisen arviointiin.
- Toimintakyvyn arviointi mahdollistaa suunnitelmallisen ja oikein kohdennetun kuntoutumista edistävä hoitotyön toteutuksen, jolla edistetään iäkkään henkilön toimintakykyä ja omatoimisuuta. Iäkkään henkilön hyvä toimintakyky ja omien voimavarojen hyödyntäminen voi puolestaan keventää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työn kuormitusta.
Organisaation johdolle
- Suositus tarjoaa luotettavia toimintakyvyn mittareita. Niiden käyttö edistää kuntoutumista edistävän hoitotyön ja vaikuttavuuden seurantaa iäkkäiden henkilöiden palveluita tarjoavissa ja tuottavissa organisaatiossa. Suositusta ja sen mittareita käyttämällä voidaan parantaa henkilöstön toimintakyvyn edistämisen ja toimintakykytiedon hyödyntämisen osaamista. Luotettavista mittareista saatava toimintakykytieto auttaa kehittämään organisaation kuntoutumista edistävää hoitotyötä. Luotettavasta toimintakykytiedosta saadaan tärkeää tietoa organisaation tiedolla johtamisteen.
Koulutukselle
- Suositusta ja sen tarjoamaa tietoa iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn arvioinnista voidaan hyödyntää kuntoutumista edistävän hoitotyön koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sosiaali- ja terveysalan opinnoissa.
Kansalliselle iäkkäiden toimintakyvyn tukemiselle ja edistämiselle
- Suositusta suositellaan hyödynnettäväksi, kun hyvinvointialueilla tehdään päätöksiä yhtenäisten toimintakykymittareiden käytöstä iäkkäiden henkilöiden kuntoutumista edistävässä hoitotyössä. Suositus edistää toimintakyvyn arvioinnin ja kuntoutumista edistävän hoitotyön yhtenäistä valtakunnallista kehittämistä ja käyttöä. Suositus edistää kansallista iäkkäiden henkilöiden kuntoutumista edistävän hoitotyön vaikuttavuuden ja kustannusvaikutusten seurantaa ja tutkimusta.
Suosituksen rajaus
| Suosituksen kohdentuminen | Mitä suositus kattaa |
|---|---|
| Kohdejoukko | Suosituksen kohderyhmänä ovat julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävät iäkkäät henkilöt. Iäkkäillä henkilöillä tarkoitetaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevia henkilöitä, henkilöitä, joiden fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta «L2012/980. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 2012. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »5. Kohderyhmänä ovat lisäksi iäkkäiden henkilöiden omaiset ja läheiset, jotka voivat iäkkään henkilön suostumuksella saada arviointitietoa hänen toimintakyvystään sekä osallistua mahdollisuuksiensa mukaan kuntoutumista edistävään hoitotyöhön. |
| Ammattilaiset | Iäkkäiden henkilöiden hoito- ja huolenpitotehtävissä työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. |
| Palvelut ja palveluntarjoajat | Kaikki iäkkäiden henkilöiden käyttämät sosiaali- ja terveyspalvelut mukaan lukien julkinen-, yksityinen- ja kolmas sektori. |
| Mittarit | Mittareiksi on pyritty ensisijaisesti valitsemaan tutkimustietoon perustuvia, luotettavia ja kohderyhmälle soveltuvia toimintakyvyn mittareita. Kaikista mittareista ei ole kuitenkaan saatavilla laajaa tutkimustietoa. Tällöin valinnan perusteena on ollut mittarista saatavat tiedot käytettävyydestä ja käyttökelpoisuudesta kohderyhmälle. Useimmat mittarit ovat maksuttomasti käytössä, mutta jotkut niistä edellyttävät lisenssisopimusta tai käyttömaksuja. Suositukseen on valittu pääosin helppokäyttöisiä ja kohtuullista ajankäyttöä vaativia toimintakyvyn mittareita. Niiden käyttö edellyttää kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja huolenpitotehtävissä työskenteleviltä ammattilaisilta perehtymistä mittarin käyttöön. Mittarit soveltuvat käytettäviksi kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristöissä, joissa tehdään iäkkäiden henkilöiden kuntoutumista edistävää hoitotyötä. Mittareiden avulla saadaan luotettavaa ja laaja-alaista toimintakykytietoa iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen sekä kuntoutumista edistävän hoitotyön kehittämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. |
Suositeltavat mittarit
Suositukseen on valittu mittareita kaikilta toimintakyvyn osa-alueilta. Ne soveltuvat käytettäväksi kaikissa sosiaali-. ja terveydenhuollon palveluissa, kun arvioidaan iäkkäiden henkilöiden toimintakykyä kuntoutumista edistävän hoitotyön yhteydessä. Joltain osa-alueelta on suositeltu useampaa mittaria. Silloin tilanteeseen sopivimman mittarin valinnassa käytetään ammatillista osaamista. Esimerkiksi kognition arviointiin on suosituksessa kaksi mittaria (taulukko 2) « Iäkkäiden henkilöiden kuntoutumista edistävän hoitotyön yhteydessä käytettäviksi suositeltavat toimintakyvyn arvioinnin mittarit»2. Näistä toinen on seulontatyyppinen ja toinen antaa laajempaa tietoa henkilön kognitiosta. Suositus sisältää myös toimintakyvyn laaja-alaista arviointia täydentäviä mittareita. Tällaisia ovat esimerkiksi ravitsemuksen, kivun ja deliriumin arviointiin tarkoitetut testit (taulukko 3) «Toimintakyvyn arviointia täydentäviä mittareita»3.
Sosiaalihuollon palveluissa ja palvelutarpeen arvioinnissa käytetään lakisääteisesti RAI-arviointivälinettä, jolla arvioidaan laaja-alaisesti iäkkäiden henkilöiden toimintakykyä. RAI-arviointi tuottaa kirjatusta arviointitiedosta mittareita eri toimintakyvyn osa-alueilta. RAI-arviointia voidaan tarvittaessa myös täydentää suosituksessa esitellyillä muilla mittareilla. Esimerkiksi jos on tarpeen selvittää tarkemmin iäkkään liikkumiskykyä, voidaan tehdä SPPB-testi.
Mittareiden valintaperusteina on ollut, että ne tuottavat laaja-alaista ja tarpeenmukaista tietoa toimintakyvystä iäkkäiden henkilöiden kuntoutumista edistävän hoitotyön yksilöllisten tavoitteiden ja suunnitelman laatimiseen sekä säännölliseen seurantaan. Säännöllinen arviointi yhtenäisillä mittareilla mahdollistaa kuntouttavan hoitotyön toteutumisen sekä sen vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin. Suositeltavien mittareiden valinta on tehty suositustyöryhmän, suositustyön yhteydessä järjestetyn asiantuntijatyöpajaan osallistuneiden ja TOIMIA-verkoston Iäkkäiden toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijaryhmän yhteistyönä. Liitteissä 1 ja 2 kuvataan kaikki suosituksen mittarit sekä niiden ominaisuudet.
Perustelumuistio
Johdanto
Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn arviointi on ajankohtaista ja tärkeää, sillä iäkkäiden osuus väestöstä kasvaa entisestään tulevina vuosikymmeninä. Erityisesti kaikkein iäkkäimpien määrä lisääntyy; vuonna 2030 useimmissa kunnissa vähintään joka neljäs asukas on täyttänyt 75 vuotta. «Sosiaali- ja terveysministeriö. Kuntoutuksen uudistaminen: Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma vuosille 2020–2022. 2020; 39. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »4 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista velvoittaa toteuttamaan toimintakyvyn laaja-alaista arviointia, jonka tavoitteena on aktiivinen toimintakyvyn heikkenemiseen puuttuminen ja ennaltaehkäisy «L2012/980. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 2012. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »5. Sosiaali- ja terveysministeriön «Sosiaali- ja terveysministeriö. Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027. 2024; 4. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »7 Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi korostaa myös iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn ylläpitämisen ja edistämisen tärkeyttä. Toimintakyvyn arvioinnissa ja tukemisessa on keskeistä iäkkään henkilön voimavarojen tunnistaminen ja kuntoutumisen mahdollistaminen. Tutkittuun tietoon perustuvien toimintakyvyn arvioinnin ja kuntoutumista edistävän hoitotyön tulee sisältyä kaikkiin iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluihin palveluntuottajasta riippumatta.
Palvelunjärjestäjän ja tuottajan tulee vastata siitä, että iäkkään henkilön saama palvelu on toimintakykyä edistävää ja ylläpitävää kaikissa palvelumuodoissa, myös sairaalahoidossa. Kuntoutumista edistävän hoitotyön tavoitteena on toimintakyvyn edistäminen, ylläpitäminen ja heikkenemisen hidastaminen. Iäkkään henkilön on oltava aidosti osallinen ja hänen mielipidettään on kuultava kuntoutumista edistävään hoitotyössä sekä siihen sisältyvässä toimintakyvyn arvioinnissa, tavoitteiden laatimisessa, suunnitelmassa ja toteutuksessa. «Sosiaali- ja terveysministeriö. Kuntoutuksen uudistaminen: Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma vuosille 2020–2022. 2020; 39. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »4 Toimintakyvyn arvioiminen ja edistäminen on tärkeää myös vaikeasti muistisairailla henkilöillä tai henkilöillä, joiden toimintakyky on jo vaikeasti heikentynyt. Arvioinnissa on tärkeää mittarien käytön lisäksi kuulla ja ottaa huomioon myös näiden henkilöiden oma arvio omasta toimintakyvystä «Sosiaali- ja terveysministeriö. Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027. 2024; 4. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »7.
Iäkkäiden hoito- ja huolenpitotehtävissä työskentelevillä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on tärkeä rooli iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn tukemisessa ja edistämisessä. He toteuttavat kuntoutumista edistävää hoitotyötä kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaympäristöissä sekä toimivat moniammatillisen hoitotiimin jäseninä. Moniammatillisessa tiimissä iäkkäiden hoito- ja huolenpitotyötä tekevä ammattihenkilöstö on usein eniten tekemisissä iäkkään henkilön ja hänen läheistensä kanssa. Kotiin annettavissa palveluissa ja ympärivuorokautisissa asumispalveluissa hoitajien hoitosuhde iäkkään henkilön kanssa saattaa kestää useita vuosia. Iäkkäiden hoidossa ja hoivassa on suuri merkitys sillä, tehdäänkö asioita asiakkaan puolesta vai otetaanko iäkkään henkilön voimavarat käyttöön. Kuntoutumista edistävällä toiminnalla voidaan edistää iäkkään väestön toimintakykyä. «Gutenbrunner C, Stievano A, Nugraha B, et al. Nursing - a core element of rehabilitation. International Nursing Review. 2022; 69(1): 13–19 »8
Kuntoutumista edistävän hoitotyön tarkoituksena on edistää ja ylläpitää toimintakykyä sekä ennaltaehkäistä toimintakyvyn heikkenemistä. Kuntoutumista edistävä hoitotyö sisältyy iäkkäiden henkilöiden hoito- ja huolenpitotehtäviin, joita sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset toteuttavat moniammatillisena yhteistyönä. «Hjelle KM, Skutle O, Førland O, et al. The reablement team's voice: a qualitative study of how an integrated multidisciplinary team experiences participation in reablement. J Multidiscip Healthc 2016;»9; «Moe C, Brinchmann BS. Tailoring reablement: A grounded theory study of establishing reablement in a community setting in Norway. Health Soc Care Community 2018; 26(1): 113–121 »10; «Beresford B, Mann R, Parker G, Kanaan M, Faria R, Rabiee P, Weatherly H, Clarke S, Mayhew, E, Duarte A, Fawcett A, Aspinal F. Models of reablement: A mixed methods evaluation of a complex intervention»11 Kuntoutumista edistävä hoitotyö soveltuu kaikille iäkkäille henkilöille riippumatta iästä, toimintakyvystä, terveydentilasta tai olosuhteista. «Mezelthin S, Rostgaad T, Parsons M, Burton E. Development of internationally accepted definition of reablement: a Delphi study. Ageing & Society. 2020; 1–16. »12
Kuntoutumista edistävällä työmenetelmällä on useita synonyymejä kuten toimintakykyä edistävä hoitotyö, kuntouttava toiminta, kuntouttava työote ja kuntouttava hoitotyö. Tässä suosituksessa käytetään termiä kuntoutumista edistävä hoitotyö.
Kuntoutumista edistävän hoitotyön tulee perustua iäkkään henkilön kokonaisvaltaiseen toimintakyvyn arviointiin. Arviointi tehdään aina iäkkään henkilön kanssa yhteistyössä. Myös läheiset otetaan mukaan arviointiin, mikäli mahdollista. Arvioinnista saatavaa toimintakykytietoa tulee hyödyntää yksilöllisten tavoitteiden ja -suunnitelman laatimisen iäkkään henkilön ja hänen läheistensä kanssa. Kuntoutumista edistävän hoitotytön toteutumista ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista seurataan säännöllisesti toistettavilla toimintakyvyn arvioinneilla.
Toimintakyvyn arvioinnissa luotettavien ja yhdenmukaisten toimintakyvyn mittareiden käyttö on olennaista. Niiden avulla saadaan objektiivista tietoa iäkkään henkilön toimintakyvystä ja voimavaroista. Tietoa hyödyntämällä mahdollistuu tuloksellinen toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen. Toimintakykytiedon avulla voidaan tehdä iäkkäälle henkilölle ja hänen läheisilleen näkyväksi kuntoutumista edistävän hoitotyön vaikutukset toimintakykyyn. «Tuntland H, Parsons J. Perspectives on institutional characteristics, models, features and theories of reablement. Teoksessa: Reablement in long-term care for older people. International perspectives»13 Ammattilaiset hyödyntävät toimintakykytietoa kuntouttavan hoitotyön suunnitteluun, seurantaan, sekä sen tuloksellisuuden osoittamiseen ja raportointiin.
Kuntoutumiskomitea on suosittanut, että toimintakyvyn arvioinnin perustana tulee käyttää WHO:n kansainvälistä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitusta, ICF-viitekehystä (International Classification of Health Interventions), soveltuvin mittarein «Sosiaali- ja terveysministeriö. Kuntoutuksen uudistaminen: Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma vuosille 2020–2022. 2020; 39. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »4. Tässä suosituksessa ICF:ää on käytetty toimintakyvyn viitekehyksenä varmistamaan, että iäkkään henkilön toimintakykyä ja toimintarajoitteita voidaan tarkastella laaja-alaisesti. ICF on ohjannut mittarivalinnoissa, jonka jälkeen valinnan rajaus on tehty asiantuntijakonsensuksen myötä.
Suositus täydentää aikaisemmin TOIMIA-tietokannassa julkaistuja seuraavia suosituksia:
- Iäkkäiden henkilöiden lyhytaikaiseen sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn arviointi kuntoutumisen käynnistäjänä «Iäkkäiden henkilöiden lyhytaikaiseen sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn arviointi kuntoutumisen käynnistäjänä»1 «Kerminen H, Jäppinen A-M, Kiviniemi K, Tikkanen P, Havulinna S. Iäkkäiden henkilöiden lyhytaikaiseen sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn arviointi kuntoutumisen käynnistäjänä. Terveyden ja hyvinvo»1,
- Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä «Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä»2 «Finne-Soveri H, Äijö M, Tolonen E, Rehula P, Vähäkangas P, Patronen M, Autio T, Haimi-Liikkanen S, Havulinna S. Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. T»2,
- Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn arviointi kotikuntoutuksessa «Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn arviointi kotikuntoutuksessa»3 «Äijö M, Kauppinen T, Niskanen S, Rasmus M, Unkeri P, Tunkkari A-M, Havulinna S. Iäkkään henkilön toimintakyvyn arviointi kotikuntoutuksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2022. [Päivitetty 19.1.20»3.
Tähän suositukseen valitut toimintakyvyn mittarit soveltuvat kaikkien sosiaali- ja terveysalan hoito- ja huolenpitotehtävissä työskentelevien ammattilaisten käyttöön. Mittareita käyttävien ammattilaisten tulee perehtyä mittareihin ja niiden käyttöön. Kuntoutuksen ammattilaiset voivat olla apuna perehdytyksessä. Organisaatiossa johdon ja esihenkilöiden tehtävänä on huolehtia perehdytyksen toteutumisesta sekä mittareiden käyttöön liittyvien toimintamallien luomisesta.
Suosituksen mittarit ovat luonteeltaan iäkkään toimintakyvyn tilaa kartoittavia. Siksi jos niiden arviointi osoittaa, että tarvitaan jatkoselvittelyä jollakin toimintakyvyn osa-alueella, tällöin tulee arviointia jatkaa kyseisen osa-alueen erityisosaamista omaavan ammattilaisen toimesta. Käytettäessä RAI-arviointivälineitä, arvioinnin tekijän on oltava perehtynyt ja harjaantunut RAI-järjestelmän käyttöön ja arvioinnin suorittamiseen. Myös RAI-arvioinnin perusteella voidaan havaita jollain osa-alueella lisäselvittelyn tarvetta, joka on tällöin järjestettävä
Suosituksen tarkoitus ja tavoite
Suosituksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa kuntoutumista edistävän hoitotyön käytäntöjä siten, että toimintakyvyn arvioinnissa käytetään kansallisesti yhtenäisiä luotettavia mittareita. Parhaiten tähän päästään, kun hyvinvointialueilla tehdään päätöksiä yhtenäisten mittareiden käytöstä kaikissa iäkkäiden palveluissa. Suosituksen tavoitteena on, että iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn arvioinnista kertyvä toimintakykytieto on luotettavaa, yhdenmukaista ja hyödynnettävissä iäkkäiden toimintakykyä tukevien ja edistävien käytäntöjen kehittämiseen, tieteelliseen tutkimukseen ja sosiaali- ja terveysalan koulutukseen.
Suosituksen kohderyhmä ja rajaus
Tämän suosituksen kohderyhmänä ovat julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävät iäkkäät henkilöt. Iäkkäillä henkilöillä tarkoitetaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevia henkilöitä, joiden toimintakyky on heikentynyt lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi tai korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen takia «L2012/980. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 2012. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »5. Suosituksesta hyötyvät lisäksi iäkkään henkilön omaiset ja läheiset, jotka iäkkään suostumuksella voivat osallistua arviointitilanteeseen, saada tietoa arvioinnin tuloksista sekä osallistua iäkkään kuntoutumista edistävään hoitotyöhön.
Suositus rajataan tilanteisiin, joissa iäkäs henkilö käyttää sosiaali- ja terveyspalveluita, joita toteuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon iäkkäiden hoito- ja huolenpitotehtävissä työskentelevät ammattihenkilöt.
Iäkkään henkilön toimintakyky ja toimintakyvyn arviointi
Toimintakyvyllä tarkoitetaan iäkkään henkilön fyysisiä, psyykkisiä, kognitiivisia ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä päivittäisistä toiminnoista omassa elinympäristössä. Toimintakykyä kuvataan tasapainotilana henkilön kykyjen, elin- ja toimintaympäristön sekä omien tavoitteiden välillä. Toimintakyvyn eri osa-alueita arvioitaessa on otettava aina huomioon myös ympäristö- ja yksilötekijöiden vaikutus. «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Mitä toimintakyky on? [Internet]. 2023a. [Päivitetty: 20.12.2023; viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »14 Ympäristötekijöillä tarkoitetaan fyysistä elinympäristöä, sosiaalista ympäristöä, asennemaailmaa sekä palvelujärjestelmää. Yksilötekijöillä tarkoitetaan henkilön elämäntilanteeseen ja taustaan liittyviä tekijöitä kuten ikä, sukupuoli, koulutus, elämänkokemukset, luonne, terveydentila, sosiaalinen tausta ja psyykkiset voimavarat. «World Health Organization. ICF International Classification of Functioning, Disability and Health. [Internet]. Geneva; 2001. Saatavilla: »15
Iäkkään henkilön osallistuminen toimintakykynsä ja kuntoutustarpeidensa arviointiin on ensiarvoisen tärkeää. Osallistuminen toimintakyvyn arviointiin tukee iäkästä henkilöä asettamaan tavoitteita omalle kuntoutumiselle. «Sosiaali- ja terveysministeriö. Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027. 2024; 4. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »7 Hoito- ja huolenpitotehtävissä työskentelevän ammattilaisen ja iäkkään henkilön kohtaamisessa vastuu hyvästä vuorovaikutuksesta on aina ammattilaisella. Hyvä vuorovaikutus rakentaa luottamusta sekä vahvistaa arvostuksen ja kuulluksi tulemisen kokemusta. Iäkkään henkilön kanssa kommunikoitaessa tulisi häneltä kysyä, miten hän toivoo toimittavan sekä huomioida myös mahdolliset aistivajeet. «Kakko, K. RAI-arviointitoiminnan laadun johtaminen. Toimintamalli lähijohtamisen tueksi. [Opinnäytetyö]. Diakonia-ammattikorkeakoulu; 2023. [viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »21
Kokonaiskuva toimintakyvystä muodostuu iäkkään henkilön omasta arviosta tilanteestaan ja voimavaroistaan, hänen läheisensä näkemyksestä ja ammattilaisen toimintakykymittareiden tuloksiin ja havainnointiin perustuvasta arvioista. Iäkkään henkilön toimintakyvyn arvioinnissa on tärkeää, että valitaan kuhunkin tilanteeseen tarkoituksenmukaiset, asiakkaalle soveltuvat mittarit. Olennaista on osaava mittarin sekä saatujen tulosten käyttö. «Tuntland H, Parsons J. Perspectives on institutional characteristics, models, features and theories of reablement. Teoksessa: Reablement in long-term care for older people. International perspectives»13
Kuntoutuksen uudistamiskomitea «Sosiaali- ja terveysministeriö. Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi. 2017; 41. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »16 on suosittanut, että toimintakyvyn arvioinnin perustana tulee käyttää WHO:n kansainvälistä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitusta, ICF-viitekehystä (International Classification of Health Interventions), soveltuvin mittarein. ICF kuvaa yksilön toimintakykyä kokonaisvaltaisesti dynaamisena tilana, joka koostuu terveydentilan sekä yksilön ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. «World Health Organization. ICF – Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes. Juvenes Print. 2013; 6. Saatav»17; «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). ICF-luokitus. [Internet]. 2023b. [Päivitetty: 13.3.2024; viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »18 ICF-luokituksen käyttöönoton mahdollistamiseksi ja helpottamiseksi on kehitetty ICF-ydinlistoja. ICF-luokituksessa on monia kuvauskohteita «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). ICF-luokitus. [Internet]. 2023b. [Päivitetty: 13.3.2024; viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »18, joiden yksilökohtaista valintaa ydinlistat helpottavat. Ydinlistat voivat toimia muistilistoina iäkkään henkilön toimintakykyä arvioitaessa. Ne sisältävät kuvauskohteita, jotka vähintään tulisi ottaa huomioon asiakkaan toimintakykyä arvioitaessa «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). ICF:n käyttöä helpottavia työkaluja. [Internet]. 2023c. [Päivitetty: 20.12.2023; viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »19. Tässä suosituksessa ICF:ää on käytetty toimintakyvyn viitekehyksenä varmistamaan, että iäkkään henkilön toimintakykyä ja toimintarajoitteita voidaan tarkastella laaja-alaisesti. ICF on ohjannut mittarivalinnoissa, jonka jälkeen valinnat on tehty asiantuntijakonsensuksena.
Iäkkään henkilön toimintakyvyn ja palvelutarpeiden arvioinnissa on lakisääteisesti käytettävä RAI-arviointivälineistöä, jos hän ammattihenkilön alustavan arvion mukaan tarvitsee säännöllisesti annettavia sosiaali- ja terveyspalveluja hoitonsa ja huolenpitonsa turvaamiseksi «L2012/980. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 2012. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »5. RAI-arvioinnissa ammattilainen kerää tietoa laaja-alaisesti toimintakyvyn eri osa-alueilta, asiakkaan osallisuudesta, voimavaroista sekä lähipiiriltä saamastaan tuesta. RAI-arviointia täydennetään tarvittaessa muilla tarkentavilla toimintakyvyn mittareilla tai arviointimenetelmillä. RAI-kokonaisarviointi tehdään asiakkaalle säännöllisen palvelun alkaessa, sen aikana puolivuosittain sekä aina asiakkaan voinnin muuttuessa oleellisesti. «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tietoa RAI-järjestelmästä. [Internet]. 2023d. [Päivitetty: 25.4.2024; viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »20
Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyö
Kuntoutumista edistävän hoitotyön keskiössä ovat iäkäs henkilö ja hänen läheisensä, jotka yhteistyössä ammattilaisen kanssa määrittelevät toimintakyvyn arviointiin perustuvat kuntoutumista edistävän hoitotyön tavoitteet, suunnitelman ja toteutuksen.
Kuntoutumista edistävä hoitotyö tarkoittaa voimavaralähtöistä ja asiakasta osallistavaa hoitotyötä, jolla tuetaan yksilöllisesti ja tavoitteellisesti iäkkään toimijuutta toimintakyvyn eri osa-alueilla. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä toimintakyvyn heikkenemistä sekä edistää ja ylläpitää omatoimisuutta. «Hjelle KM, Skutle O, Førland O, et al. The reablement team's voice: a qualitative study of how an integrated multidisciplinary team experiences participation in reablement. J Multidiscip Healthc 2016;»9; «Moe C, Brinchmann BS. Tailoring reablement: A grounded theory study of establishing reablement in a community setting in Norway. Health Soc Care Community 2018; 26(1): 113–121 »10; «Beresford B, Mann R, Parker G, Kanaan M, Faria R, Rabiee P, Weatherly H, Clarke S, Mayhew, E, Duarte A, Fawcett A, Aspinal F. Models of reablement: A mixed methods evaluation of a complex intervention»11 Tavoitteena on tukea ja edistää iäkkään henkilön toimintakykyä ja elämänlaatua hänen omassa elinympäristössään.
Iäkkäiden kuntoutumista edistävää hoitotyötä toteuttavat hoito- ja huolenpitotehtävissä työskentelevät ammattilaiset sosiaali- ja terveyspalveluissa niin julkisen-, yksityisen- kuin kolmannen sektorin tuottamissa palveluissa. Iäkkään kuntoutumista edistävä hoitotyön tulee toteutua moniammatillisen työryhmän yhteistyönä «Hjelle KM, Skutle O, Førland O, et al. The reablement team's voice: a qualitative study of how an integrated multidisciplinary team experiences participation in reablement. J Multidiscip Healthc 2016;»9; «Moe C, Brinchmann BS. Tailoring reablement: A grounded theory study of establishing reablement in a community setting in Norway. Health Soc Care Community 2018; 26(1): 113–121 »10; «Beresford B, Mann R, Parker G, Kanaan M, Faria R, Rabiee P, Weatherly H, Clarke S, Mayhew, E, Duarte A, Fawcett A, Aspinal F. Models of reablement: A mixed methods evaluation of a complex intervention»11. Moniammatilliseen tiimiin kuuluu eri koulutustaustaisia ammattilaisia kuten esimerkiksi lääkäreitä, hoitajia, fysio- ja toimintaterapeutteja, jotka työskentelevät ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Kuntoutumista edistävässä hoitotyössä ei ole kyse toimintakykyä edistävästä määräaikaisesta kuntoutusjaksosta, vaan hoito- ja huolenpitotehtävissä työskentelevien ammattilaisten jatkuvasta toimintatavasta ja työotteesta. Hoito- ja palvelusuunnitelma sisältää yhteisesti määritellyt tavoitteet, ammattikohtaisia yhteisesti sovittuja toimintatapoja sekä toimintavastuut. «Kekoni T, Mönkkönen K, Hujala A, Laulainen S, Hirvonen J. Moniammatillisuus käsitteinä ja käytänteinä. Teoksessa: Mönkkönen K, Kekoni T. & Pehkonen A. (toim.) Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava v»22
Tulevaisuudessa kuntoutumista edistävä hoitotyö työ toteutuu yhä enenevässä määrin digitaalista teknologiaa hyödyntäen, esimerkiksi etäkotihoidossa, jolloin on tärkeää varmistaa iäkkäiden henkilöiden riittävät digitaidot «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Ammattilaiset odottavat teknologian muokkaavan kotihoidon työtä. [Internet]. 2024a. [Päivitetty: 11.1.2024; viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »23. Iäkkäät henkilöt, joilla on heikentynyt toimintakyky tai muistisairaus voivat olla digitaalisen syrjäytymisen vaarassa, mikä tulee huomioida toimintakykyä edistäviä etäpalveluita kehitettäessä ja käyttöön otettaessa. «Sosiaali- ja terveysministeriö. Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027. 2024; 4. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »7
Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn arvioimisessa ja kuntoutumista edistävässä hoitotyössä tulee huomioida, että Iäkkäiden henkilöiden asuinympäristö on turvallinen ja esteetön. Turvalliseksi koetut ja esteettömät ympäristöt edistävät toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja aktiivista elämää. «Ikäinstituutti. Esteettömyys ja turvallisuus. [Internet]. 2016. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »24
Kuntoutumista edistävä hoitotyö iäkkään henkilön näkökulmasta
Iäkkään henkilön myönteinen suhtautuminen kuntoutumista edistävään hoitotyöhön on tärkeää. Sitä edistää se, että hänelle annetaan riittävästi tietoa, että toiminnan tarkoituksena on tukea hänen toimintakykyään, hyvinvointia ja omatoimisuutta. Iäkkäälle henkilölle on useimmiten tärkeää suoriutua liikkumisesta ja päivittäisistä toimista mahdollisimman itsenäisesti. Osallistuminen toimintakyvyn arviointiin, kuntoutumista edistävän hoitotyön tavoitteiden määrittämiseen ja kuntoutumisen tavoitteiden seuranta voivat auttaa iäkästä henkilöä ja hänen läheisiään motivoitumaan kuntoutumista edistävään hoitotyöhön «Mulquiny L, Oakman J. Exploring the experience of reablement: A systematic review and qualitative evidence synthesis of older people's and carers' views. Health Soc Care Community 2022; 30(5): e1471–e»25. Iäkkään henkilön läheisten kannustus on tärkeää, se voi merkittävästi tukea hänen sitoutumista ja osallistumista kuntoutumista edistävään hoitoon.
Kuntoutumista edistävällä hoitotyöllä on tutkitusti voitu parantaa iäkkäiden toimintakykyä: kävelyvaikeudet vähenevät, alaraajojen toimintakyky paranee ja päivittäisistä askareista suoriutuminen helpottuu «Sims-Gould J, Tong CE, Wallis-Mayer L, et al. Reablement, Reactivation, Rehabilitation and Restorative Interventions With Older Adults in Receipt of Home Care: A Systematic Review. J Am Med Dir Assoc »26; «Burton E, Farrier K, Galvin R, et al. Physical activity programs for older people in the community receiving home care services: systematic review and meta-analysis. Clin Interv Aging 2019; 14(): 1045»27. Iäkkään henkilön kotona asumista tukevissa palveluissa kuntoutumista edistävän hoitotyön on havaittu tukevan myös omaishoitajien fyysistä toimintakykyä ja psyykkistä hyvinvointia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että omaishoitajan hyvinvoinnilla on merkitystä omaishoitajan hoidettavan ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymisen ajankohtaan ja se voi vähentää siirtymisen liittyvää stressiä «Senior HE, Parsons M, Kerse N, et al. Promoting independence in frail older people: a randomised controlled trial of a restorative care service in New Zealand. Age Ageing 2014; 43(3): 418–24 »28; «Parsons M, Senior H, Kerse N, et al. Randomised trial of restorative home care for frail older people in New Zealand. Nurs Older People 2017; 29(7): 27–33 »29.
Kuntoutumista edistävä hoitotyö hoito- ja huolenpitotehtävissä työskentelevän sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten näkökulmasta
Hoito- ja huolenpitotehtävissä työskentelevät ammattilaiset ovat avainasemassa iäkkään henkilön toimintakyvyn tukemisessa ja edistämisessä «Routasalo P, Wagner L, Bayer N, Virtanen H. Perceptions of Geriatric Rehabilitation Nursing in Denmark. Vård i Norden. 2003; 23(4): 4–10. »30; «Gutenbrunner C, Stievano A, Nugraha B, et al. Nursing - a core element of rehabilitation. International Nursing Review. 2022; 69(1): 13–19 »8. Tässä suosituksessa hoito- ja huolenpitotehtävissä työskentelevillä tarkoitetaan kaikkia ammattiryhmiä, joilla on sosiaali- ja terveysalan ammattitutkinto, ja jotka työskentelevät iäkkäiden henkilöiden hoito- ja huolenpitotehtävissä. Toimintakyvyn arviointi ja kuntoutumista edistävä hoitotyö kuuluvat esimerkiksi lähihoitajien laajaan työnkuvaan jatkuvana osana työskentelyä. Muita kuntoutumista edistävän toiminnan moniammatilliseen toteutukseen osallistuvien ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi sairaanhoitaja. terveydenhoitaja, kuntohoitaja, perushoitaja, kodinhoitaja, geronomi ja sosionomi. «Pehkonen I, Nevala N, Östring E. Hoito- ja hoivatyö. [Internet]. Työterveyslaitos. 2024. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »31 Hoito- ja huolenpitotehtävät sisältävät iäkkäiden henkilöiden avustamista päivittäisissä toiminnoissa, tutkimus-, arviointi- ja hoitotoimenpiteitä sekä keskustelua, ohjausta ja neuvontaa. «Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry. Lähihoitaja on moniosaaja. [Internet]. 2024. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »32
Kuntoutumista edistävä hoitotyö toteutuu sosiaali- ja terveyspalveluissa iäkkään henkilön perusliikkumisen, päivittäisten askareiden ja toimijuuden tavoitteellisena tukemisena. Ennakoivissa palveluissa ja asiakasohjauksessa kuntoutumista edistävää hoitotyötä ovat iäkkään henkilön toimintakyvyn arviointi sekä siihen perustuva voimavarakeskeinen ohjaus ja neuvonta «Tuntland H, Kjeken I, Langeland E, et al. Predictors of outcomes following reablement in community-dwelling older adults. Clin Interv Aging 2017; 12(): 55–63 »33; «Beresford B, Mayhew E, Duarte A, et al. Outcomes of reablement and their measurement: Findings from an evaluation of English reablement services. Health Soc Care Community 2019; 27(6): 1438–1450 »76.
Kuntoutumista edistävän hoitotyö voi lisätä iäkkäiden hoito- ja huolenpitotyön vetovoimaa, ja arvostusta, joille on nyt ja tulevina vuosikymmeninä suuri yhteiskunnallinen tarve «Vähäkangas P. Kuntoutumista edistävä hoitajan toiminta ja sen johtaminen pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Väitöskirja. Oulun yliopisto. 2010. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »34. Kuntoutumista edistävä toimintakulttuuri, innostunut ilmapiiri, toiminnan yhteinen päämäärä on havaittu tärkeiksi vetovoimatekijöiksi. Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn tavoitteellisen tukemisen on havaittu lisäävän hoito- ja huolenpitohenkilöstön työn mielekkyyttä sekä monipuolistavan työnkuvaa. «Hjelle KM, Skutle O, Alvsvåg H, et al. Reablement teams' roles: a qualitative study of interdisciplinary teams' experiences. J Multidiscip Healthc 2018; 11(): 305–316 »35; «Smeets RGM, Kempen GIJM, Zijlstra GAR, et al. Experiences of home-care workers with the 'Stay Active at Home' programme targeting reablement of community-living older adults: An exploratory study. Hea»36 Henkilöstö on raportoinut myös ammattiryhmien välisen vuorovaikutuksen ja moniammatillisen yhteistyön vahvistuvan kuntoutumista edistävässä hoitotyössä «Hjelle KM, Skutle O, Alvsvåg H, et al. Reablement teams' roles: a qualitative study of interdisciplinary teams' experiences. J Multidiscip Healthc 2018; 11(): 305–316 »35; «Smeets RGM, Kempen GIJM, Zijlstra GAR, et al. Experiences of home-care workers with the 'Stay Active at Home' programme targeting reablement of community-living older adults: An exploratory study. Hea»36. Lisäksi ammattitaidon ja asiantuntijuuden on koettu lisääntyvän. «Hjelle KM, Skutle O, Alvsvåg H, et al. Reablement teams' roles: a qualitative study of interdisciplinary teams' experiences. J Multidiscip Healthc 2018; 11(): 305–316 »35 Asiantuntijuus näkyy terveyslähtöisenä, tavoitteellisena ja moniammatillisena toimintana sekä sitoutumisena kuntoutumista edistävään toimintafilosofiaan «Tuntland H, Kjeken I, Langeland E, et al. Predictors of outcomes following reablement in community-dwelling older adults. Clin Interv Aging 2017; 12(): 55–63 »33.
Kuntoutumista edistävällä hoitotyöllä voidaan vaikuttaa iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen. Säännöllinen kuntoutumista edistävä hoitotyö vähentää iäkkäiden henkilöiden kotipalveluiden «Lewin G, Vandermeulen S. A non-randomised controlled trial of the Home Independence Program (HIP): an Australian restorative programme for older home-care clients. Health Soc Care Community 2010; 18(1»37; «King AI, Parsons M, Robinson E, et al. Assessing the impact of a restorative home care service in New Zealand: a cluster randomised controlled trial. Health Soc Care Community 2012; 20(4): 365–74 »38, ympärivuorokautisen hoidon «Senior HE, Parsons M, Kerse N, et al. Promoting independence in frail older people: a randomised controlled trial of a restorative care service in New Zealand. Age Ageing 2014; 43(3): 418–24 »28; «Parsons M, Senior H, Kerse N, et al. Randomised trial of restorative home care for frail older people in New Zealand. Nurs Older People 2017; 29(7): 27–33 »29 ja sairaalahoidon tarvetta «Beresford B, Mayhew E, Duarte A, et al. Outcomes of reablement and their measurement: Findings from an evaluation of English reablement services. Health Soc Care Community 2019; 27(6): 1438–1450 »76 sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia «Lewin G, Vandermeulen S. A non-randomised controlled trial of the Home Independence Program (HIP): an Australian restorative programme for older home-care clients. Health Soc Care Community 2010; 18(1»37; «King AI, Parsons M, Robinson E, et al. Assessing the impact of a restorative home care service in New Zealand: a cluster randomised controlled trial. Health Soc Care Community 2012; 20(4): 365–74 »38; «Parsons M, Senior H, Kerse N, et al. Randomised trial of restorative home care for frail older people in New Zealand. Nurs Older People 2017; 29(7): 27–33 »29; «Sims-Gould J, Tong CE, Wallis-Mayer L, et al. Reablement, Reactivation, Rehabilitation and Restorative Interventions With Older Adults in Receipt of Home Care: A Systematic Review. J Am Med Dir Assoc »26; «Beresford B, Mayhew E, Duarte A, et al. Outcomes of reablement and their measurement: Findings from an evaluation of English reablement services. Health Soc Care Community 2019; 27(6): 1438–1450 »76.
Iäkkään henkilön toimintakyvyn arviointi ja arviointiajankohdat kuntoutumista edistävän hoitotyön yhteydessä
Kuntoutumista edistävän hoitotyön tulee perustua iäkkään henkilön toimintakyvyn laaja-alaiseen ja tarpeen mukaan toistuvaan arviointiin. Toimintakykyä tulee arvioida luotettavilla ja kuhunkin tilanteeseen soveltuvilla mittareilla. Mittareiden tulee olla sellaisia, että niiden avulla saadaan todenmukainen kuva iäkkään henkilön voimavaroista ja toimintakyvyn ongelmista siinä ympäristössä, jossa hän elää ja toimii. Luotettavin arviointitulos saadaan, kun sen tekee mittareiden käytön osaava ja iäkkään henkilön parhaiten tunteva ammattilainen, esimerkiksi omatyöntekijä/omahoitaja. Arviointi toteutetaan yhteistyössä iäkkään henkilön ja hänen läheistensä kanssa.
Kuntoutumista hoitotyön yhteydessä tehtävästä toimintakyvyn arvioinnista saatavaa tietoa käytetään kuntoutumista edistävän hoitotyön suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa. Arvioinnin lähtökohtana on aina iäkäs henkilö ja hänen muuttuvien tarpeidensa selvittäminen. Toimintakyvyn osa-alueiden mittaustuloksia tarkastellaan monipuolisesti ja asiakkaan tilannetta kokonaisvaltaisesti. Yhden tai vain muutaman mittarin tuloksen perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä asiakkaan kokonaistilanteesta, suunnitella hoitoa tai tehdä palvelupäätöksiä. Säännöllisesti toistettu arviointi mahdollistaa, että arviointitieto on ajantasaista ja sen avulla voidaan huomioida asiakkaan tilanteessa ja toimintakyvyssä tapahtuvat muutokset. Havaittuihin ongelmiin voidaan reagoida ennakoivasti ja oikea-aikaisesti.
Iäkkäiden henkilöiden säännöllisissä palveluissa toimintakykyä ja kuntoutumista edistävän hoitotyön toteutumista voidaan seurata säännöllisten RAI-arviointien avulla. RAI-välineistön käyttöperiaatteiden mukaisesti RAI-arviointi tehdään palvelun alkaessa ja toistetaan aina asiakkaan tilanteen muuttuessa oleellisesti mutta vähintään puolivuosittain. Kuviossa 1 esitetään toimintakyvyn arvioinnin prosessi kuntoutumista edistävän hoitotyön yhteydessä.
Kuntoutumista edistävä hoitotyön tavoitteiden ja suunnitelman perustana ovat toimintakyvyn arvioinnin tulokset sekä iäkkään henkilön omat tavoitteet. Esimerkiksi mikäli SPPB-testin tulokset osoittavat iäkkään henkilön alaraajojen toimintakyvyn ja liikuntakyvyn heikentyneen, voidaan kuntoutumista edistävän hoitotyön tavoitteiksi asettaa alaraajojen lihasvoiman, kävelykyvyn ja tasapainon vahvistuminen. Tavoitteesta keskustellaan iäkkään henkilön kanssa. Tavoitteet voidaan pilkkoa pienempiin yksilöllisiin osatavoitteisiin. Kuntoutumista edistävän hoitotyön suunnitelmaan kirjataan iäkkään henkilön ja hänen läheisensä kanssa yhdessä sovittuja yksilöllisiä esimerkiksi päivittäisten askareiden yhteydessä toteutuvia alaraajojen toimintakykyä parantavia harjoituksia, kuten istumasta seisomaan nousuja. Hoitaja tukee ja kannustaa iäkästä osana hoitotyötä.
Säännöllisen toimintakyvyn arvioinnin avulla voidaan seurata kuntoutumista edistävälle hoitotyölle asetettuja tavoitteita sekä iäkkään omien harjoitteiden toteutumista ja vaikutuksia. Mittausten lisäksi tehdään hoitotyössä jatkuvaa asiantuntevaa havainnointia. Esimerkiksi silloin, kun tavoitteeksi asetetaan lihasvoiman tai kävelykyvyn paraneminen, harjoittelun tulisi olla nousujohteista Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että iäkästä kannustetaan lisäämään esimerkiksi viikoittain kävelymatkaa tai portaiden nousukertoja alaraajojen kunnon parantamiseksi. Tällaisia tilanteita, joissa nousujohteinen harjoittelu on erityisesti tarpeen, ovat esimerkiksi operaatioiden, kuten tekonivelleikkaukset, jälkeen tai sairastumisesta toipuessa. Hoito- ja kuntoutushenkilöstön yhteistyö on olennaista iäkkään toimintakyvyn kohentamiseksi.
Kuntoutumista edistävässä hoitotyössä iäkkään henkilön toimintakyvyn arviointi sisältyy hoito- ja huolenpitohenkilöstön työnkuvaan ja työaikaan. Kyseessä on jatkuva työmenetelmä. Toimintakyvyn arvioinnin toteutukseen vaikuttavat iäkkään henkilön voimavarat sekä ammattilaisen ajan käyttö. Toimintakyvyn arviointi voidaan tilanteen mukaan toteuttaa joko yhdellä tai useammalla tapaamiskerralla tai kotikäynnillä. Iäkkään henkilön toimintakyky ja tilanne voi muuttua nopeastikin ja siksi on tärkeää kirjata arviointiajankohta seurantaa varten.
Toimintakyvyn arvioinnissa käytettävät toimintatavat sekä työajan käyttö tulee sopia työyhteisössä sekä sitä tulee johtaa. Hoitohenkilöstön työtehtävät tulee suunnitella siten, että arviointien suorittamiseen ja kuntoutumista edistävään hoitotyöhön on riittävästi aikaa. «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Arvioinnin perusteita. [Internet]. 2023e. [Päivitetty: 14.3.2024; viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »39 Vastuu toimintakyvyn arvioinnista ja sen aikataulutuksesta osana työtehtäviä voi jakautua useampien ammattilaisten kesken. Erittäin tärkeää on, että arvioija tuntee iäkkään henkilön (esimerkiksi omatyöntekijä/omahoitaja) ja että arvioinnit tehdään työyhteisöissä yhdenmukaisesti. Esihenkilöiden tehtävänä on huolehtia siitä, että hoito- ja huolenpitohenkilöstöllä on riittävä osaaminen ja he saavat tarvittavan perehdytyksen toimintakyvyn mittareihin ja arvioinnin toteutukseen. Hoito- ja huolenpitotehtävissä työskentelevien ammattilaisten täydennyskoulutus lisää kuntoutumista edistävän hoitotyön vaikuttavuutta «Hattori S, Yoshida T, Okumura Y, Kondo K. Effects of reablement on the independence of community-dwelling older adults with mild disability: a randomized controlled trial. International Journal of Env»40; «Langeland E, Tuntland H, Folkestad B, et al. A multicenter investigation of reablement in Norway: a clinical controlled trial. BMC Geriatr 2019; 19(1): 29 »41.
Lähiesihenkilö voi tukea hoito- ja huolenpitotehtävissä työskentelevien ammattilaisten osaamista tarjoamalla koulutusta, toimimalla esimerkkinä, tuomalla tutkittua tietoa käytännön työelämään ja huolehtimalla uuden henkilöstön perehdyttämisestä «Vähäkangas P. Kuntoutumista edistävä hoitajan toiminta ja sen johtaminen pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Väitöskirja. Oulun yliopisto. 2010. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »34. Lähiesihenkilöille on myös saatavilla täydennyskoulutusta kuntoutumista edistävän hoitotyön johtamiseen, joka tukee muutosjohtamisen osaamista.
Toimintakyvyn alkuarviointi ja tavoitteiden asettaminen
Kuntoutumista edistävässä hoitotyössä toimintakyvyn alkuarviointi tehdään sosiaali- ja terveyspalveluiden aloittamisen sekä palveluista toiseen siirtymisen yhteydessä RAI-arvioinnilla. RAI-arvioinnin lisäksi on suositeltavaa tarvittaessa käyttää tässä suosituksessa esiteltyjä muita toimintakykymittareita.
Alkuarviointi voidaan toteuttaa iäkkään henkilön asioidessa ennakoivassa palvelussa, hänen koti- tai asuinympäristössään tai hänen ollessaan sairaalassa. Alkuarvioinnin tulosten perusteella laaditaan kuntoutumista edistävän hoitotyön tavoitteet ja suunnitelma sisältäen seuranta -arviointien aikataulun. Iäkäs henkilö ja mahdollisuuksien mukaan hänen läheisensä osallistetaan aina tavoitteiden määrittämiseen ja toimien suunnitteluun. Esimerkkinä tavoitteesta voi olla vaikkapa iäkkään henkilön oma toive kyetä hakemaan posti tontin laidalla olevasta postilaatikosta. Tavoite voidaan pilkkoa osatavoitteisiin kuten 1) itsenäinen pukeminen, 2) ulko-oven avaaminen ja 3) kodin ulkoportaiden molempiin suuntiin kulkeminen turvallisesti ja 4) turvallinen kävely postilaatikolle ja takaisin. Sairaalassa tavoitteena voi olla, että iäkäs kykenee nousemaan sängystä ylös itsenäisesti ja turvallisesti ja siirtymään WC:hen omatoimisesti tai avustettuna. Tavoitteita laaditaan toimintakyvyn arvioinnin perusteella niille toimintakyvyn osa-alueille, joilla havaitaan puutteita tai riski toiminnan heikentymiselle.
Seuranta-arviointi
Iäkkäiden säännöllisissä palveluissa RAI-arviointi tehdään puolivuosittain tai iäkkään tilanteen muuttuessa oleellisesti. RAI-arvioinnin lisäksi on suositeltavaa tarvittaessa käyttää tässä suosituksessa esitettyjä muita toimintakykymittareita. Useimmat mittarit ovat helposti ja nopeasti toteutettavissa ja siksi ne sopivat hyvin tilanteen kartoittamiseen ja seurantaan aina kun se on tarpeen. Esimerkiksi asiakkaan toipuessa lonkkaleikkauksesta, omatoimisuuden ja liikkumiskyvyn edistymistä voi olla tarpeen arvioida jopa muutaman päivän välein.
Muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa seuranta-arvioinnit tehdään tarpeen mukaisesti huomioiden. hoitoajan kesto sekä asiakkaan vointi ja tilanne. Lyhytaikaisessa sairaalahoidossa arviointien ajankohdista kerrotaan tarkemmin TOIMIA-suosituksesta Toimintakyvyn arviointi iäkkäiden lyhytaikaisessa sairaalahoidossa kuntoutuksen käynnistäjänä «Iäkkäiden henkilöiden lyhytaikaiseen sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn arviointi kuntoutumisen käynnistäjänä»1 «Kerminen H, Jäppinen A-M, Kiviniemi K, Tikkanen P, Havulinna S. Iäkkäiden henkilöiden lyhytaikaiseen sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn arviointi kuntoutumisen käynnistäjänä. Terveyden ja hyvinvo»1.
Seuranta-arvioinnin tarkoituksena on tarkastaa säännöllisesti kuntoutumista edistävän hoitotyölle asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä iäkkään toimintakyvyn tilaa ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia, joita voi tapahtua erilaisista syistä, kuten sairastuminen, muutokset ravitsemustilassa tai kaatuminen. Seurata-arviointiin käytetään samoja toimintakyvyn mittareita kuin alkuarvioinnissa, jotta toimintakyvyn muutokset voidaan luotettavasti havaita. Myös seuranta-arviointi tehdään yhteistyössä moniammatillisen tiimin kanssa.
Seuranta-arviointeja voi olla useita hoitojakson pituuden ja kuntoutumista edistävän hoitotyön tavoitteitten mukaan. Seuranta-arvioinnin yhteydessä kannattaa kysyä tietoja myös moniammatilliselta tiimiltä paremman kokonaiskuvan saamiseksi iäkkään tilanteesta. Seuranta-arvioinnin avulla saadun tiedon perustella päivitetään kuntoutumista edistävän hoitotyön tavoitteita ja toteutus suunnitelma «Tuntland H, Parsons J. Perspectives on institutional characteristics, models, features and theories of reablement. Teoksessa: Reablement in long-term care for older people. International perspectives»13. Tärkeää on aina myös kirjata huolellisesti seuranta-arvioinnissa saadut tulokset sekä päivitetty suunnitelma ja tavoitteet.
Seuranta-arviointi ja sen huolellinen kirjaaminen antaa myös iäkkäälle henkilölle itselleen sekä läheisille mahdollisuuden seurata kuntoutumista edistävän hoitotyön toteutumista ja vaikuttavuutta.
Loppuarviointi
Loppuarviointi kuntoutumista edistävän hoitotyön päättyessä tulee kyseeseen tilanteissa, joissa asiakas ei esimerkiksi tarvitse enää säännöllistä palvelua (esim. kotihoito) tai hän siirtyy kotihoidon asiakkuudesta ympärivuorokautisen palvelun asiakkaaksi. Kotihoidon päättyessä, ilman että iäkäs henkilö siirtyy toiseen palveluun, arvioinnilla varmistetaan, että hänellä on riittävä toimintakyky ja voimavarat kotona selviytymiseen. Jos iäkäs henkilö siirtyy toiseen palveluun, loppuarvioinnin tulosten tulee siirtyä jatkohoitopaikkaan tai seuraavan palveluntuottajan tietoon. Samalla varmistetaan, että kuntoutumista edistävä hoitotyö jatkuu myös seuraavassa hoitopaikassa tai kotona (Kuvio 2)
Iäkkään henkilön toimintakyvyn arviointi kuntoutumista edistävän hoitotyön eri toimintaympäristöissä
Ennakoivat palvelut ja asiakasohjaus
Ennakoivilla ja ennaltaehkäisevillä palveluilla tavoitellaan, että iäkkäiden henkilöiden aktiivisten, toimintakykyisten elinvuosien määrä lisääntyy ja keskimääräinen intensiivistä hoitoa ja huolenpitoa edellyttävä aika lyhenee «Sosiaali- ja terveysministeriö. Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027. 2024; 4. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »7.
Kuntoutumista edistävä hoitotyö ennakoivissa palveluissa ja asiakasohjauksessa tarkoittaa neuvontaa ja ohjausta toimintakyvyn omatoimiseen ylläpitämiseen ja parantamiseen. Ennakoivina palveluina voidaan tarjota myös hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä, päiväkeskustoimintaa ja kuntoutusta. Toimintakyvyn arviointi ennakoivissa palveluissa mahdollistaa toimintakyvyn heikkenemisen varhaisen havaitsemisen sekä oikea-aikaisen puuttumisen niihin syihin ja prosesseihin, jotka vaikuttavat heikentävästi iäkkään henkilön elinoloihin, elämänlaatuun ja elämänhallintaan.
Toimintakyvyn arviointi tulee tehdä, kun herää huoli iäkkään henkilön itsenäisestä selviytymisestä omassa elinympäristössään «L2012/980. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 2012. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »5. Toimintakyvyn- ja palvelutarpeiden arvioinnissa selvitetään, onko iäkkäällä henkilöllä tuen, palveluiden tai kuntoutuksen tarvetta. Lisäksi arvioidaan, onko tarve luonteeltaan tilapäistä, toistuvaa tai pitkäaikaista ja vastataanko siihen yksilöllisesti ja oikea-aikaisesti. Palvelutarpeen arvioinnissa tulee lakisääteisesti käyttää RAI-välineistöä. RAI-arvioinnin lisäksi voidaan ja on tärkeää käyttää tarvittaessa muita luotettavia toimintakyvyn mittareita, jotta saadaan mahdollisimman kattava iäkkään toimintakyvystä, voimavaroista ja tarpeista. Arviointi toteutetaan yhteistyössä iäkkään henkilön ja hänen omaisensa ja läheisensä sekä muiden toimijoiden kanssa «L2014/1301. Sosiaalihuoltolaki. 2014. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »42. Vaikka palvelutarpeiden selvittäminen ei johtaisi säännölliseen palveluun, tulee arvioida, missä ja kenen toimesta toimintakyvyn jatkoseurantaa voisi toteutua.
Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn heikkenemisen varhaisella tunnistamisella ja ennaltaehkäisevien toimien kohdentamisella vähennetään toimintakyvyn heikkenemistä ja sairastavuutta, erityisesti muistisairauksia «Sosiaali- ja terveysministeriö. Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027. 2024; 4. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »7. Mikäli toimintakyvyn arviointi tehdään luotettavilla mittareilla hoito- ja kuntoutusketjun alkupäässä ja kuntoutumista edistävää hoitotyötä suunnitellaan ja toteutetaan tavoitteellisesti, sujuvoitetaan iäkkään henkilön hoito- ja kuntoutusprosesseja kustannustehokkaasti.
Kotiin annettavat palvelut, yhteisöllinen asuminen sekä perhe- ja omaishoito
Kotiin annettavat palvelut jakautuvat tukipalveluihin ja kotihoitoon, johon voi kuulua myös iäkkään henkilön tarvitsema kotisairaanhoito «Sosiaali- ja terveysministeriö. Iäkkäiden ihmisten kotiin annettavat palvelut ja asumispalvelut kehittyvät lakiuudistuksella. [Internet]. 2022. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »44. Kotihoidolla tarkoitetaan palvelua, jolla huolehditaan, että henkilö suoriutuu jokapäiväiseen elämään kuuluvista toiminnoista kodissaan ja asuinympäristössään «L2014/1301. Sosiaalihuoltolaki. 2014. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »42. Kotihoidon tavoitteena on tukea iäkkään henkilön toimintakykyä, omatoimisuutta ja elämänlaatua sekä ennaltaehkäistä sairaalahoitoon tai ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymistä «Sims-Gould J, Tong CE, Wallis-Mayer L, et al. Reablement, Reactivation, Rehabilitation and Restorative Interventions With Older Adults in Receipt of Home Care: A Systematic Review. J Am Med Dir Assoc »26.
Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa henkilön hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa asukkaille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Yhteisöllistä asumista järjestetään henkilölle, joka tarvitsee sitä sillä perusteella, että hänen toimintakykynsä on alentunut ja hoidon ja huolenpidon tarpeensa kohonnut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavaan syyn vuoksi. «L2014/1301. Sosiaalihuoltolaki. 2014. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »42
Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona «L2015/263. Perhehoitolaki. 2015. [Viitattu: 30.5.2024]. Saatavilla: »45. Perhehoitajan tulee huolehtia, että iäkkään henkilön toimintakyky arvioidaan yhdessä iäkkään henkilön ja hoito- ja huolenpitotehtävissä työskentelevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa sekä asetetaan kuntoutumista edistävän hoitotyön tavoitteet. Perhehoitajan on hyvä olla tietoinen toimintakyvyn arvioinnin ja kuntoutumista edistävän hoitotyön merkityksestä iäkkäälle henkilölle.
Omaishoidolla tarkoitetaan tilannetta, jossa iäkästä henkilöä hoitaa omainen tai muu läheinen henkilö. Omaishoidon tuen kokonaisuuden muodostavat hoidettavalle annettavat hänen tarvitsemansa palvelut sekä omaishoitoa tukevat palvelut, omaishoitajalle annettava hoitopalkkio ja omaishoitajan vapaa. «L2005/937. Laki omaishoidon tuesta. 2005. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »46 Omaishoidon tuki on hyvinvointialueiden järjestämä harkinnanvarainen sosiaalipalvelu. Hyvinvointialueet tekevät päätöksen omaishoidon tuesta ja siihen sisältyvistä palveluista. Hyvinvointialue ja omaishoitaja tekevät omaishoitosopimukset, jonka liitteeksi laaditaan yhteistyössä hoidettavalle hoito- ja palvelusuunnitelma.
Kuntoutumista edistävällä hoitotyöllä edistetään iäkkäiden kotiin annettavien palveluiden, yhteisöllisen asumisen sekä perhe- ja omaishoidon iäkkäiden asiakkaiden toimintakykyä ja tuetaan turvallista kotona asumista mahdollisimman pitkään «Lotvonen S, Saarela K-M, Tuomikoski A, Kyngäs H, Siira H. Kotihoidossa ikääntyneille toteutetut kuntotumista edistävän hoitotyön toimintamallit: kartoittava katsaus. Hoitotiede. 2021; 33,2: 86–101. Sa»47. Iäkkäiden henkilöiden toimintakykyä tulee arvioida laaja-alaisesti ja viipymättä heidän siirtyessään näiden palveluiden saajaksi. Toimintakyvyn arviointiin käytetään luotettavia toimintakyvyn mittareita ja RAI-välineistöä. RAI-välineistöllä arvioidaan toimintakykyä säännöllisesti puolen vuoden välein sekä aina silloin, jos iäkkään henkilön tilanteessa tai toimintakyvyssä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Toimintakyvyn mittareita voidaan käyttää myös, kun halutaan seurata kuntoutumista edistävän hoitotyön tavoitteiden saavuttamista lyhyemmällä aikavälillä.
Kotiin annettavissa palveluissa toimintakyvyn arvioinnin tekee arviointimittareiden käyttöön perehtynyt hoito- ja huolenpitotehtävissä työskentelevä ammattilainen yhteistyössä moniammatillisen tiimin kanssa. Omaishoidettavien toimintakykyä voidaan arvioida esimerkiksi päivätoiminnan yhteydessä tai vuorohoidossa omaishoitajan vapaan aikana.
Toimintakyvyn arviointiin käytetään edellä mainituissa palveluissa suosituksessa esiteltyjä toimintakyvyn mittareita ja RAI-välineistöä. Toimintakyvyn mittareilla arviointia tehdään tarvittaessa silloin kun se iäkkään tilanteen ja sen muutosten aiheuttaman arviointitarpeen mukaan sekä silloin kun se kuntouttavan hoitotyön suunnittelun ja toteutuksen kannalta on tarpeellista. RAI-välineistöllä arvioidaan toimintakykyä säännöllisesti puolen vuoden välein, mutta tarvittaessa myös useammin eli aina silloin, kun iäkkään henkilön tilanteessa tai toimintakyvyssä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Tilapäisen tai säännöllisen kotihoidon päättyessä tulee tehdä toimintakyvyn loppuarviointi ja suunnitelma miten iäkäs jatkossa ylläpitää toimintakykyä omatoimisesti ja läheisten tuella. Jos iäkäs siirtyy esimerkiksi ympärivuorokautiseen palveluun, huolehditaan toimintakykytiedon siirtymisestä jatkohoitopaikkaan.
Ympärivuorokautinen palveluasuminen
Ympärivuorokautinen palveluasuminen on tarkoitettu iäkkäille henkilöille, jotka eivät kykene asumaan turvallisesti kotonaan tai yhteisöllisen asumisessa edes intensiivisesti kotiin annettavien palveluiden turvin «L2014/1301. Sosiaalihuoltolaki. 2014. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »42 . Ympärivuorokautisessa hoidossa pyritään mahdollisimman kodinomaiseen ympäristöön «L2014/1301. Sosiaalihuoltolaki. 2014. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »42 ja se voi olla kestoltaan joko pitkä- tai lyhytaikaista (esim. omaishoitajan vapaa). Iäkästä henkilöä passivoivia hoitokeinoja, kuten fyysistä rajoittamista esimerkiksi vuoteen laitojen avulla tai virtsakatetrin käyttöä, tulee välttää. Iäkkään henkilön läheiset tulee osallistaa potilaan toimintakyvyn ylläpitoon ympärivuorokautisen palveluasumisen aikana, aina kun se on mahdollista.
Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa kuntoutumista edistävän hoitotyön keinoin iäkästä henkilöä ohjataan mahdollisimman itsenäiseen toimintaan ja liikkumiseen, kuitenkin hänen voimavaransa huomioiden. Kuntoutumista edistävällä hoitotyöllä on iäkkäille henkilöille sekä fyysisiä että psyykkisiä hyötyjä «Lee SJ, Kim MS, Jung YJ, et al. The Effectiveness of Function-Focused Care Interventions in Nursing Homes: A Systematic Review. J Nurs Res 2019; 27(1): 1–13 »48.
Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa iäkkään henkilön toimintakyky arvioidaan, kun hän siirtyy palveluun kotoa tai muusta palvelusta. Arvioinnissa käytetään RAI-välineistöä sekä tarvittaessa muita tässä suosituksessa esiteltyjä toimintakyvyn mittareita. RAI-arviointi tehdään asiakkaan tullessa palveluun ja sen jälkeen puolen vuoden välein sekä aina, jos iäkkään henkilön toimintakyvyssä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Muita toimintakyvyn mittareita käytetään silloin, kun on tarve tarkentaa RAI-arvioinnista saatavaa tietoa. Toimintakyvyn mittareita voidaan käyttää myös silloin kun halutaan seurata kuntoutumista edistävän hoitotyön tavoitteiden toteutumista.
Toimintakyvyn arvioinnin tietoja käytetään hoitosuunnitelman tekemisessä. Suunnitelmassa huomioidaan myös iäkkään henkilön omat tavoitteet ja toiveet. Toimintakyvyn arvioinnin ja kuntoutusta edistävän hoitotyön tavoitteiden määrittämisen tukena voidaan muitakin iäkkäästä ja hänen elämästään ja toiveistaan tietoa antavia menetelmiä, kuten esimerkiksi muistisairaan elämäntarinaa «Muistiliitto. Elämäntarina hyvän hoidon kivijalkana. Blogikirjoitus. [Internet]. 2015. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »52. Lakisääteisesti «L2012/980. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 2012. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »5 iäkkään henkilön asiakassuunnitelma on tarkistettava aina silloin, kun hänen toimintakyvyssään tapahtuu palveluntarpeeseen vaikuttavia muutoksia. Mikäli iäkäs henkilö joutuu jostain syystä sairaalahoitoon, vaikka lyhytaikaisestikin, hänen toimintakykynsä tulee aina arvioida koska sairaalahoidon syy voi heikentää iäkkään toimintakykyä merkittävästikin. Tällöin tulee päivittää myös iäkkään asiakkaan kuntoutus- ja kuntouttavan hoitotyön suunnitelma ja seurata iäkkään tilannetta, jotta hänen toimintakykynsä saadaan palautumaan sairaalahoitoa edeltävälle tasolle «»13 «Kerminen H, Jäppinen A-M, Kiviniemi K, Tikkanen P, Havulinna S. Iäkkäiden henkilöiden lyhytaikaiseen sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn arviointi kuntoutumisen käynnistäjänä. Terveyden ja hyvinvo»1.
Sairaalapalvelut
Kuntoutumista edistävän hoitotyön tärkein tehtävä sairaalahoidon aikana on ehkäistä toimintakyvyn laskua ja edistää toipumista. Tämä koskee kaikkea sairaalahoitoa erikoisalasta riippumatta. Keskeistä on omatoimisuuteen kannustaminen sekä ohjaaminen niin, että iäkäs potilas on mahdollisimman aktiivinen niissä päivittäistoimissa mihin hän kykenee, sairauden tai hoidon aiheuttamat rajoitteet huomioiden. Potilasta passivoivia hoitokeinoja, kuten fyysistä rajoittamista esimerkiksi vuoteen laitojen avulla tai virtsakatetrin käyttöä, tulee välttää. Kuntoutumista edistävää hoitotyötä toteutetaan sairaalassa moniammatillisesti. Iäkkään henkilön läheiset on tärkeää osallistaa toimintakyvyn ylläpitoon sairaalahoidon aikana, mikäli mahdollista.
Toimintakyky tulee arvioida iäkkään henkilön tullessa sairaalaan ja vaikka sairaalajakso olisi lyhytkin, toimintakykyä seurataan ja arvioidaan sairaalahoitojakson aikana sekä kotiutumisen yhteydessä. Toimintakyvyn arviointi ja niiden tulokset tekevät näkyväksi potilaan voinnin etenemisen sairaalajaksolla. Ne voivat toimia hyvänä kannustimena iäkkään henkilön toipumiselle ja toimintakyvyn kohentumiselle.
TOIMIA-suosituksessa Iäkkäiden henkilöiden lyhytaikaiseen sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn arviointi kuntoutumisen käynnistäjänä «Iäkkäiden henkilöiden lyhytaikaiseen sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn arviointi kuntoutumisen käynnistäjänä»1 «Kerminen H, Jäppinen A-M, Kiviniemi K, Tikkanen P, Havulinna S. Iäkkäiden henkilöiden lyhytaikaiseen sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn arviointi kuntoutumisen käynnistäjänä. Terveyden ja hyvinvo»1 kuvataan toimintakyvyn arviointiprosessi ja suositeltavat mittarit.
Sairaalajaksolla kuntoutumista edistävän hoitotyön yhteydessä käytetään tämän suosituksen mittareita. Jos iäkäs henkilö saa sairaalajaksolla fysioterapiaa tai muuta kuntoutusta, päällekkäisyyksien välttämiseksi moniammatillisessa tiimissä sovitaan, kuka tekee toimintakykyarvion ja millä mittareilla se tehdään. Sairaalajaksolla tiivis moniammatillinen yhteistyö varmentaa kuntoutuksen ja kuntoutumista edistävän hoitotyön yhtenäiset tavoitteet ja toimenpiteet. Tavoitteena on iäkkään toimintakyvyn palautuminen mahdollisuuksien mukaan sairaalahoitoa edeltävälle tasolle, turvallinen kotiutuminen tai siirtyminen jatkohoitoon.
Suositeltavat mittarit iäkkäiden henkilöiden kuntoutumista edistävässä hoitotyössä
Mittarien valintaperusteet ja käyttö
Suosituksessa on määritelty toimintakyvyn mittarit käytettäviksi kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, kun arvioidaan iäkkäiden henkilöiden toimintakykyä kuntoutumista edistävässä hoitotyössä. RAI-välineistön lakisääteinen käyttö iäkkäiden henkilöiden asiakasohjauksessa ja säännöllisissä palveluissa on huomioitu. Siksi suosituksessa esitellään myös RAI-arviointitiedosta muodostuvat mittarit, jotka soveltuvat hyödynnettäväksi kuntoutumista edistävän hoitotyön suunnittelussa ja seurannassa. Suositukseen on sisällytetty myös toimintakyvyn arviointia täydentäviä mittareita. Ne on tarkoitettu käytettäväksi tarvittaessa hoito- ja huolenpitotehtävissä työskentelevän ammattilaisen asiantuntemuksen ja harkinnan mukaan. Tällaisia ovat esimerkiksi ravitsemuksen ja kaatumisvaaran arviointiin tarkoitetut mittarit.
Suosituksen mittareiden (taulukko 2) « Iäkkäiden henkilöiden kuntoutumista edistävän hoitotyön yhteydessä käytettäviksi suositeltavat toimintakyvyn arvioinnin mittarit»2 valinta on tehty suositustyöryhmän, suositustyön yhteydessä järjestetyn asiantuntijatyöpajan ja toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin asiantuntijaverkoston (TOIMIA) Iäkkäiden toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijaryhmän yhteistyönä. Mittareiden valintaperusteena on ollut, että ne tuottavat luotettavaa ja tarkoituksenmukaista tietoa kuntoutumista edistävän hoitotyön yksilöllisten tavoitteiden ja niihin perustuvan suunnitelman laatimisessa sekä tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävässä toteutuksessa, jatkoarvioinneissa ja vaikuttavuuden seurannassa.
Arvioitaessa iäkkään henkilön toimintakykyä tarkoituksena on selvittää sitä monipuolisesti eli arvion tulisi kattaa kaikki toimintakyvyn osa-alueet. Kun henkilölle tehdään RAI-arviointi, käytetään RAI-arviointikysymyksistä saatavaa tietoa sekä arviointituloksesta muodostuvia RAI-mittareita (taulukko 2) « Iäkkäiden henkilöiden kuntoutumista edistävän hoitotyön yhteydessä käytettäviksi suositeltavat toimintakyvyn arvioinnin mittarit»2.
Joillekin osa-alueille on useampi mittari. Tällöin mittarin valinnassa huomioidaan henkilön tilanne ja sen hetken toimintakyky. Esimerkiksi fyysisen toimintakyvyn mittareissa EMS (Elderly Mobility Scale) on vaihtoehto SPPB (Short Physical Performance Battery) mittarille silloin, kun iäkäs henkilö ei kykene seisomaan. Tarpeen mukaan, arviointia täydennetään sopivilla mittareilla taulukosta 3 «Toimintakyvyn arviointia täydentäviä mittareita»3. Suosituksen mittareilla arviointiin kuluu aikaa arviolta 5–10 minuuttia kutakin mittaria kohden. Arviointiaikaan vaikuttaa monet tekijät. Esimerkiksi miten tottunut iäkäs henkilö on arviointiin, hänen vireystilansa, keskittymiskykynsä, kyky seurata ja noudattaa ohjeita. Arviointiin käytettävä aika vaihtelee myös iäkkään henkilön vireyden ja keskittymiskyvyn mukaan. Toimintakyvyn arviointia ei kuitenkaan tule jättää tekemättä, vaikka em. asioiden vuoksi siihen tarvittaisi hieman enemmän aikaa.
Arvioinnin ajankohta on tärkeä valita oikein. Iäkkään henkilön tilanteessa voi tapahtua hyvinkin nopeita muutoksia, jopa päivästä toiseen. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää iäkkään toimintakykyä sellaisena, kun se on useimpina päivinä ja siksi arviointi kannattaa ajoittaa sellaiseen ajankohtaan, että iäkkään henkilön vointi ja vireystila ovat tavanomaisimmillaan.
Toimintakyvyn arvioinnin voi tarvittaessa jakaa useammalle kerralle, mutta mieluiten se kuitenkin tulee tehdä peräkkäisinä päivinä niin, että saadaan luotettava kokonaisarvio iäkkään henkilön sen hetkisestä toimintakyvystä. RAI-arvioinnissa tämä toteutuu siten, että arviointikysymyksiin vastaamiseksi tietoa kerätään (haastattelu, havainnointi, asiakasasiakirjat) pääsääntöisesti kolmen vuorokauden aikana. Ohjeistus RAI-arvioinnin toteutukseen löytyy arviointikäsikirjasta ja sitä tulee aina noudattaa huolellisesti.
Toimintakyvyn kokonaiskuva muodostuu iäkkään henkilön, hänen omaisensa/läheisensä sekä hoito- ja huolenpitotehtävissä työskentelevän ammattilaisen arvioista. Muistisairaiden iäkkäiden henkilöiden arvioinnissa on erityisen tärkeää, että arvioinnissa kuullaan iäkkään henkilön itse sanoittama kokemus omista kyvyistään sekä hänen toiveitaan. Läheiset on tärkeä mukaan arviointiin, mutta on muistettava, että iäkkäällä henkilöllä itsellään ja hänen läheisellään voi olla erilainen kokemus iäkkään henkilön kyvyistä ja voimavaroista. Sitä voi värittää esimerkiksi omaisen huoli iäkkään henkilön turvallisuudesta arjen toimissa. Ammattilaiselta vaaditaan osaamista ja herkkyyttä tunnistaa tilanne. Toimintakykymittareista saatavat tiedot ovat tärkeitä objektiivisen arvioin saamiseksi.
Toimintakyvyn arviointia tekevällä ammattihenkilöstöllä tulee olla riittävästi ammattitaitoa ja perehtyneisyyttä arviointimittareihin, arvioinnin toteutukseen, niistä saatavien tulosten tulkintaan ja hyödyntämiseen. Osaamista tulee myös päivittää säännöllisesti esimerkiksi täydennyskoulutuksen avulla. Organisaatiossa johdolla ja esihenkilöillä on vastuu ammattihenkilöstön osaamisen varmistamisesta ja perehdytyksen toteutumisesta.
Tähän suositukseen valitut mittarit ovat pääsääntöisesti saatavilla TOIMIA-tietokannassa ja ne täyttävät hyvän ja luotettavan toimintakykymittarin kriteerit «Korpilahti U. EuroHIS-8-elämänlaatumittari. Terveysportti, Duodecim Oy / TOIMIA-tietokanta. [Internet.] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2013. [Päivitetty: 19.6.2024; viitattu 30.5.2024]. Saatavilla:»51.
RAI-järjestelmä ja -mittarit iäkkään henkilön toimintakyvyn arvioinnissa kuntotumista edistävässä hoitotyössä
RAI-arviointi tuottaa monipuolista tietoa iäkkään toimintakyvystä, sen vajeista ja toimintakykyä heikentävistä ja tukevista tekijöistä. Lisätietoa RAI-välineistöstä ja sen käytöstä on liitteessä 3. Lakisääteisesti RAI-arviointi tehdään säännöllisten palveluiden iäkkäille asiakkaille palvelun alkaessa ja sen jälkeen puolivuosittain ja aina tarvittaessa voinnin muututtua. RAI-arvioinnista saadaan runsaasti tietoa iäkkään henkilön kuntoutumista edistävän hoitotyön tavoitteiden ja toimien suunnitteluun sekä toteutumisen arviointiin. RAI-arvioinnin kysymyksistä muodostuu useita mittareita kaikilta toimintakyvyn osa-alueilta. Ohjelmisto, johon arviointi kirjataan, tuottaa mittarit automaattisesti.
On kuitenkin tärkeää, että kuntoutumista edistävän hoitotyön yhteydessä RAI-arvioinnista tarkastellaan sekä yksittäisten arviointikysymysten vastauksia että arvioinnin tuloksena saatavaa mittaritietoa. RAI-kokonaisarvioinnista saadaan tärkeää tietoa monista toimintakyvyn ongelmien taustatekijöistä sekä iäkkään henkilön voimavaroista hyödynnettäväksi kuntoutumista edistävän hoitotyön suunnittelussa ja seurannassa.
RAI-mittareista saatavaa tietoa voi olla tarpeen täydentää ja silloin käytetään tämän suosituksen esittelemiä muita toimintakyvyn mittareita. Esimerkiksi SPPB mittarilla saadaan monipuolista tietoa liikkumiskyvystä ja tasapainosta, jota RAI-arvioinnissa ei tule arvioiduksi.
Suositukseen valitut toimintakyvyn arviointia täydentävät mittarit
Monet iäkkään henkilön terveyteen ja sairauksiin liittyvät oireet ja seuraukset vaikuttavat toimintakykyyn. Siksi tähän suositukseen on valittu myös toimintakyvyn arviointia täydentäviä, tarvittaessa käytettäviä mittareita. Ne on koottu taulukkoon 3.
Iäkkään henkilön kipu voi heikentää toimintakykyä merkittävästi ja sen tunnistaminen ja hyvä hoito ovat oleellisia toimintakyvyn kannalta. Kipua suositellaan mitattavaksi kipuasteikolla. Kipujanan (VAS-visual analog scale) ääripäissä ovat tuntemukset “ei kipua” ja “pahin mahdollinen kipu”. Iäkästä pyydetään merkitsemään janalle kohta, joka parhaiten kuvastaa hänen kipujensa voimakkuutta «Piirtola, M. Lonkkamurtumapotilaan toimintakykymittarit. [Internet]. 2017. Duodecim Käypähoito. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »49.
Pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavien iäkkäiden henkilöiden kivun mittaamiseen suositellaan PainAd -mittaria (Pain Assessment in Advanced Dementia Scale) «Petelius L, Riihonen T. Muistisairaan kivun arviointi PAINAD -kipumittarin avulla: ohjeposti Mainiokoti Kallaveden hoitohenkilöstölle. [Opinnäytetyö]. Savonia ammattikorkeakoulu; 2023. [Viitattu 30.5.»6, joka soveltuu erityisesti puhekykynsä menettäneiden henkilöiden kivun arviointiin.
Näkökyky vaikuttaa keskeisesti iäkkään henkilön liikkumisen ja arjessa toimimiseen. Silmänpohjarappeuman arviointiin suositellaan Amsler -testiä «Terveyskylä. Ikärappeuman seuranta. [Internet]. 2023. [Päivitetty 14.2.2023; viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »43, joka on helppo, nopea ja sensitiivinen väline näönseulontaan.
Iäkkään henkilön sekavuustila eli deliriumin voi vaikuttaa merkittävästi iäkkään toimintakykyyn ja esimerkiksi kaatumisalttiuteen tilapäisesti tai pitkäaikaisesti. Deliriumin arvioimiseen voidaan käyttää MOTYB-testiä «O'Regan NA, Ryan DJ, Boland E, et al. Attention! A good bedside test for delirium? J Neurol Neurosurg Psychiatry 2014; 85(10): 1122–31 »55 tai 4AT -mittaria «Tieges Z, Maclullich AMJ, Anand A, et al. Diagnostic accuracy of the 4AT for delirium detection in older adults: systematic review and meta-analysis. Age Ageing 2021; 50(3): 733–743 »50.
Iäkkään henkilön usko omiin voimavaroihin, kokemus saamansa tuen riittävyys, sosiaaliset suhteet tai elinolot voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, miten iäkäs motivoituu kuntoutumista edistävään hoitotyöhön. Näitä asioita voidaan selvittää elämänlaatumittareilla, joista tähän suositukseen on valittu Euro-HIS-8 «EuroHIS-8-elämänlaatumittari»12 «Korpilahti U. EuroHIS-8-elämänlaatumittari. Terveysportti, Duodecim Oy / TOIMIA-tietokanta. [Internet.] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2013. [Päivitetty: 19.6.2024; viitattu 30.5.2024]. Saatavilla:»51.
Toimintakykytiedon käyttö kuntoutumista edistävässä hoitotyössä
Toimintakykytieto auttaa ymmärtämään iäkkään henkilön sen hetkistä elämäntilannetta ja osoittaa toimintakyvyn muutokset. Laaja-alainen toimintakyvyn arviointi luo mahdollisuuden tukea ja edistää kokonaisvaltaisesti iäkkään henkilön toimintakykyä kuntoutumista edistävässä hoitotyössä. Toimintakykymittareista saadaan tietoa tavoitteiden asettamiseen, toteutuksen suunnitteluun ja arviointiin.
Toimintakyvyn arvioinnista iäkäs henkilö saa realistista tietoa omista kyvyistään ja voimavaroistaan. Arviointi auttaa iäkästä henkilöä ymmärtämään omia kuntoutumisen mahdollisuuksia ja auttaa asettamaan yksilöllisiä kuntoutumisen tavoitteita yhdessä hoito- ja huolenpitotyötä tekevän ammattilaisen kanssa. Läheisille toimintakyvyn arviointitulos antaa realistista tietoa iäkkään henkilön toimintakyvystä ja sen muutoksista. Tieto auttaa heitä tukemaan ja edistämään iäkkään henkilön toimintakykyä.
Tavoitteena on, että iäkkään henkilön saamien palvelujen kokonaisuus tukee hänen hyvinvointiaan, terveyttään, toimintakykyään ja itsenäistä suoriutumistaan arjessa. On tärkeää, että iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluissa käytetään samoja luotettavia mittareita ja yhtenäisiä arviointikäytäntöjä toimintakyvyn arviointiin. Tällöin toimintakykytietoa pystytään hyödyntämään muiden muassa iäkkäiden henkilöiden kuntoutumista edistävässä hoitotyössä riippumatta missä palvelussa se toteutuu. Toimintakykytiedon on tärkeää kulkea iäkkään henkilön mukana hänen siirtyessään sosiaali- ja terveyspalvelusta toiseen.
Mittareiden yhtenäinen käyttö iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn arvioinnissa ja arviointitulosten tallentamisen asiakas- ja potilastietojärjestelmiin rakenteisesti mahdollistaa kansallisesti kertyvän toimintakykytietovarannon muodostumisen. Rakenteisessa asiakastiedon kirjaamisessa käytetään sovittua ja yhtenäistä tiedon rakennetta «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Rakenteisen kirjaamisen tuki. [Internet]. 2024b. [Päivitetty: 20.6.2024; viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: »54.
Yhtenäisesti kerätty ja rakenteisesti kirjattu toimintakykytieto auttaa kehittämään yhtenäisiä toimintamalleja tehokkaan ja tuloksellisen kuntoutumista edistävän hoitotyön toteuttamiseksi. Organisaation ja yksikön toiminnan kehittämisessä toimintakykytieto kertoo esimerkiksi asiakasrakenteesta ja asiakkaana olevien iäkkäiden henkilöiden tarpeista, jotka on huomioitava hoitoa ja kuntoutumista tukevien käytäntöjen kehittämisessä. Tieto auttaa tekemään tarvittaessa muutoksia käytännöissä sen mukaan, miten iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia. Esimerkiksi jos muistisairaiden henkilöiden osuus yksikössä lisääntyy, se edellyttää osaamista ja painotusta muistikuntoutukseen.
Tämä suositus täydentää ja sitä käytetään rinnakkain aiemmin julkaistuiden iäkkäiden lyhytaikaiseen sairaalahoitoon «Iäkkäiden henkilöiden lyhytaikaiseen sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn arviointi kuntoutumisen käynnistäjänä»1 «Kerminen H, Jäppinen A-M, Kiviniemi K, Tikkanen P, Havulinna S. Iäkkäiden henkilöiden lyhytaikaiseen sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn arviointi kuntoutumisen käynnistäjänä. Terveyden ja hyvinvo»1, palvelutarpeiden arviointiin «Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä»2 «Finne-Soveri H, Äijö M, Tolonen E, Rehula P, Vähäkangas P, Patronen M, Autio T, Haimi-Liikkanen S, Havulinna S. Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. T»2 ja kotikuntoutukseen «Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn arviointi kotikuntoutuksessa»3 «Äijö M, Kauppinen T, Niskanen S, Rasmus M, Unkeri P, Tunkkari A-M, Havulinna S. Iäkkään henkilön toimintakyvyn arviointi kotikuntoutuksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2022. [Päivitetty 19.1.20»3 liittyvien TOIMIA-suositusten kanssa.
Suosituksen käyttöönotto ja toimintakyvyn arvioinnin kehittämistarpeet kuntoutumista edistävässä hoitotyössä
Toimintakyvyn arviointiin kuntoutumista edistävässä hoitotyössä ei aiemmin ole ollut saatavilla asiantuntijoiden konsensuksena laatimaa suositusta käytettävistä mittareista. Koulutusta ja tietoa suosituksen sisällöstä tarvitsevat paitsi sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, myös alalle opiskelevat sekä alalla esihenkilö-, opetus- ja koulutustehtävissä toimivat. Tämän suosituksen käyttöönottoa tukevat sen saavutettava ja helposti omaksuttava digitaalinen muoto TOIMIA-tietokannassa.
Iäkkäiden määrän kasvaessa tulevina vuosina sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan kustannustehokkaita toimintamalleja, joiden avulla ennaltaehkäistään iäkkään väestön toimintakyvyn heikkenemistä. Kuntoutumista edistävällä hoitotyöllä on siksi entistäkin tärkeämpi merkitys iäkkäiden palveluissa ja kuntoutumisen tukeminen tulee varmistaa kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Toimintakyvyn arviointi on vaikuttavan ja merkityksellisen kuntoutumista edistävän hoitotyön lähtökohta: toimintakykytiedon perusteella voidaan asettaa kuntoutumista edistävälle hoitotyölle yksilölliset tavoitteet, seurata niiden toteutumista sekä mukauttaa tavoitteita iäkkään toimintakyvyn ja voimavarojen muuttuessa.
Toimintakyvyn arviointimittareiden ja niistä saatavan tiedon käyttö edellyttää osaamista. Osaamisen lisääntyminen voi parhaimmillaan lisätä hoito- ja huolenpitotyön ammattilaisten työmotivaatiota ja työn mielekkyyttä, kun ammatillinen osaaminen lisääntyy. Toimintakyvyn mittauksilla saadaan myös esiin työn tuloksia, kun iäkkään henkilön toimintakyvyn muutokset tulevat näkyviksi.
Luotettavista mittareista saatava toimintakykytieto auttaa kehittämään organisaation kuntoutumista edistävän hoitotyön toimintamallia ja sen tiedolla johtamista. Siksi hyvinvointialueilla tulisi tehdä päätöksiä yhtenäisten toimintakyvyn mittareiden käytöstä iäkkäiden kuntoutumista edistävässä hoitotyössä. Yhtenäisesti käytetyistä mittareista saatava tieto mahdollistaa kuntoutumista edistävän hoitotyön vaikuttavuuden ja kustannusvaikutusten seurannan sekä iäkkäiden toimintakyvyn arvioinnin ja edistämisen valtakunnallisesti yhtenäisen kehittämisen.
Luotettava ja kansallisesti yhtenäisesti kerätty toimintakykytieto antaa mahdollisuuden tehdä tieteellisestä tutkimusta esimerkiksi kuntoutumista edistävän hoitotyön vaikutuksista ja kustannusvaikuttavuudesta.
Liite 3: RAI-järjestelmä ja sen käyttö Suomessa «»4
Työryhmä
Suosituksen kirjoittajat
Sinikka Lotvonen, ft, TtT, tutkijatohtori, GeroNursing Centre, Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
Kaisa-Mari Saarela, ft, TtM, väitöskirjatutkija, GeroNursing Centre, Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, sotemuotoilija, Sotemuotoilu Oy
Maria Korvola-Hemminki, geronomi, TtM, väitöskirjatutkija, yliopisto-opettaja, GeroNursing Centre, Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
Heidi Siira, ft, TtT, yliopistolehtori, GeroNursing Centre, Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
Riikka Söderling, LT, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, HUS
Maarit Lind, sh, TtM, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Satu Havulinna, ft, TtT, erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Suositus on käsitelty ja hyväksytty:
TOIMIAn iäkkäiden toimintakyky - asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#Iakkaiden-toimintakyky»17
TOIMIAn ohjausryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#tyovaliokunta»18
Sidonnaisuudet:
ei sidonnaisuuksia
Asiantuntijatyöpajaan osallistuneet asiantuntijat:
Satu Elo, dosentti, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto
Johanna Heikkinen, TtM, vastuuyksikköpäällikkö, Kotiin annettavat palvelut, Pohde
Paula Kullas, kuntoutuksen vt. ylihoitaja, Pohjanmaan hyvinvointialue
Eini Kemppainen, TtM-opiskelija, Oulun kaupunki, Helmerin päivätoimintakeskus
Saara Kukkohovi, TtM, yliopisto-opettaja, Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
Sanna Laakkonen, kotihoitopäällikkö, Pirkkalan kunta
Sanna Nummela, erityisasiantuntija, Helsingin seniorisäätiö
Jaana Nummijoki, ft, TtT, Kotihoitopäällikkö, Helsingin kaupunki
Sanna Nygren, asiantuntijasairaanhoitaja, Turun kaupunki
Katri Ylitalo, aluekehittäjä, POPsote-hanke, Pohde.
Marja Äijö, TtT, yliopettaja, Savonia ammattikorkeakoulu
Satu Klasila, ft, TtM, kliininen asiantuntija, Pohde
Hanna Komulainen, ft, TtM, kliininen asiantuntija, Pohde
Heli Valkeinen, ft, TtT, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Liisa Penttinen, ft, TtM, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Lausunnot:
Katri Korolainen, hoitotyön johtaja, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde
Sari Kallinen, palvelualuejohtaja, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
Riitta Karjalainen, ikääntyneiden palveluiden palvelualuepäälliköt, Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha
Elina Harikkala, palvelupäällikkö, Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha
Sanna Nygren, RAI-koordinaattori, Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha
Jenny Järvinen, kuntoutuksen erityisasiantuntija, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Poske
Anni Lausvaara, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto ry
Sari Elomaa, juristi, Vanhustyön keskusliitto ry
Anu Jansson, osallisuusjohtaja, Vanhustyön keskusliitto ry
Katariina Suomu, toiminnanjohtaja, Muistiliitto ry
Silja Paavola, liittohallituksen puheenjohtaja, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
Minna Aittakallio, asiantuntija, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
Päivi Topo, vanhusasiavaltuutettu, Vanhusasiavaltuutetun toimisto
Päivi Ahosola, erityisasiantuntija, Vanhusasiavaltuutetun toimisto
Satu Karppanen, neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö STM, Yhteisöt ja toimintakyky -osasto
Pia Vähäkangas, sektorijohtaja, ikäihmiset, Pohjanmaan hyvinvointialue
Minna Kujala, ylilääkäri / geriatria, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Margit Granberg, erikoissuunnittelija, Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Socca
Kaisa-Maria Vuoristo, projektikoordinaattori, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Salla Seppänen, johtaja / Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutus, Laurea Ammattikorkeakoulu
Sari Heikkinen, tutkimusohjelmajohtaja, Laurea Ammattikorkeakoulu
Helena Launiainen, kehittämispäällikkö, Laurea Ammattikorkeakoulu
Kirsi Lehtola, lehtori / Sosiaali- ja terveysala/Hoitotyö, VAMK Ammattikorkeakoulu
Katja Ketola, lehtori / Sosiaali- ja terveysala, VAMK Ammattikorkeakoulu
Irmeli Matilainen, lehtori, Jamk Ammattikorkeakoulu
Riitta Konkola, toimitusjohtaja-rehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Mari Nuutila, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Geronomiliitto ry
Kirjallisuutta
- Kerminen H, Jäppinen A-M, Kiviniemi K, Tikkanen P, Havulinna S. Iäkkäiden henkilöiden lyhytaikaiseen sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn arviointi kuntoutumisen käynnistäjänä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2019. [Päivitetty 3.10.2019; viitattu 30.5.2024]. TOIMIA-tietokanta. Terveysportti, Duodecim Oy. Saatavilla: «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tms00051?toc=802599»19
- Finne-Soveri H, Äijö M, Tolonen E, Rehula P, Vähäkangas P, Patronen M, Autio T, Haimi-Liikkanen S, Havulinna S. Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2020. [päivitetty 10.6.2020; viitattu 30.5.2024]. TOIMIA-tietokanta. Terveysportti, Duodecim Oy. Saatavilla: «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tms00015?toc=1120909»20
- Äijö M, Kauppinen T, Niskanen S, Rasmus M, Unkeri P, Tunkkari A-M, Havulinna S. Iäkkään henkilön toimintakyvyn arviointi kotikuntoutuksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2022. [Päivitetty 19.1.2024; viitattu 30.5.2024]. TOIMIA-tietokanta. Terveysportti, Duodecim Oy. Saatavilla: «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tms00058?toc=1120909»21
- Sosiaali- ja terveysministeriö. Kuntoutuksen uudistaminen: Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma vuosille 2020–2022. 2020; 39. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8443-1»22
- L2012/980. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 2012. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980»23
- Petelius L, Riihonen T. Muistisairaan kivun arviointi PAINAD -kipumittarin avulla: ohjeposti Mainiokoti Kallaveden hoitohenkilöstölle. [Opinnäytetyö]. Savonia ammattikorkeakoulu; 2023. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «http://www.theseus.fi/handle/10024/795086»24
- Sosiaali- ja terveysministeriö. Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027. 2024; 4. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165460/STM_2024_4_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y»25
- Gutenbrunner C, Stievano A, Nugraha B, et al. Nursing - a core element of rehabilitation. International Nursing Review. 2022; 69(1): 13–19 «PMID: 33506550»PubMed
- Hjelle KM, Skutle O, Førland O, et al. The reablement team's voice: a qualitative study of how an integrated multidisciplinary team experiences participation in reablement. J Multidiscip Healthc 2016; 2:9: 575–585 «PMID: 27843324»PubMed
- Moe C, Brinchmann BS. Tailoring reablement: A grounded theory study of establishing reablement in a community setting in Norway. Health Soc Care Community 2018; 26(1): 113–121 «PMID: 28656740»PubMed
- Beresford B, Mann R, Parker G, Kanaan M, Faria R, Rabiee P, Weatherly H, Clarke S, Mayhew, E, Duarte A, Fawcett A, Aspinal F. Models of reablement: A mixed methods evaluation of a complex intervention. The MoRe project. Health Services and Delivery Research (HS&DR). 2019; 7(16): 1–218.
- Mezelthin S, Rostgaad T, Parsons M, Burton E. Development of internationally accepted definition of reablement: a Delphi study. Ageing & Society. 2020; 1–16.
- Tuntland H, Parsons J. Perspectives on institutional characteristics, models, features and theories of reablement. Teoksessa: Reablement in long-term care for older people. International perspectives and future directions. Bristol University Press. University of Bristol; 2023.
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Mitä toimintakyky on? [Internet]. 2023a. [Päivitetty: 20.12.2023; viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/mita-toimintakyky-on»26
- World Health Organization. ICF International Classification of Functioning, Disability and Health. [Internet]. Geneva; 2001. Saatavilla: «https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/42407/9241545429-eng.pdf?sequence=1&isAllowed=y»27
- Sosiaali- ja terveysministeriö. Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi. 2017; 41. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3891-5»28
- World Health Organization. ICF – Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes. Juvenes Print. 2013; 6. Saatavilla: «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201303252595»29
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). ICF-luokitus. [Internet]. 2023b. [Päivitetty: 13.3.2024; viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/icf-luokitus»30
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). ICF:n käyttöä helpottavia työkaluja. [Internet]. 2023c. [Päivitetty: 20.12.2023; viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/icf-luokitus/icf-luokituksen-kaytto/icf-n-kayttoa-helpottavia-tyokaluja#arviointilomake»31
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tietoa RAI-järjestelmästä. [Internet]. 2023d. [Päivitetty: 25.4.2024; viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «https://thl.fi/aiheet/ikaantyminen/palvelutarpeiden-arviointi-rai-jarjestelmalla/tietoa-rai-jarjestelmasta»32
- Kakko, K. RAI-arviointitoiminnan laadun johtaminen. Toimintamalli lähijohtamisen tueksi. [Opinnäytetyö]. Diakonia-ammattikorkeakoulu; 2023. [viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052012293»33
- Kekoni T, Mönkkönen K, Hujala A, Laulainen S, Hirvonen J. Moniammatillisuus käsitteinä ja käytänteinä. Teoksessa: Mönkkönen K, Kekoni T. & Pehkonen A. (toim.) Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Tallinna: Printon Tukikohdat; 2019.
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Ammattilaiset odottavat teknologian muokkaavan kotihoidon työtä. [Internet]. 2024a. [Päivitetty: 11.1.2024; viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «https://thl.fi/-/ammattilaiset-odottavat-teknologian-muokkaavan-kotihoidon-tyota»34
- Ikäinstituutti. Esteettömyys ja turvallisuus. [Internet]. 2016. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «https://www.ikainstituutti.fi/esteettomyys-ja-turvallisuus/»35
- Mulquiny L, Oakman J. Exploring the experience of reablement: A systematic review and qualitative evidence synthesis of older people's and carers' views. Health Soc Care Community 2022; 30(5): e1471–e1483 «PMID: 35581940»PubMed
- Sims-Gould J, Tong CE, Wallis-Mayer L, et al. Reablement, Reactivation, Rehabilitation and Restorative Interventions With Older Adults in Receipt of Home Care: A Systematic Review. J Am Med Dir Assoc 2017; 18(8): 653–663 «PMID: 28214234»PubMed
- Burton E, Farrier K, Galvin R, et al. Physical activity programs for older people in the community receiving home care services: systematic review and meta-analysis. Clin Interv Aging 2019; 14(): 1045–1064 «PMID: 31239654»PubMed
- Senior HE, Parsons M, Kerse N, et al. Promoting independence in frail older people: a randomised controlled trial of a restorative care service in New Zealand. Age Ageing 2014; 43(3): 418–24 «PMID: 24598085»PubMed
- Parsons M, Senior H, Kerse N, et al. Randomised trial of restorative home care for frail older people in New Zealand. Nurs Older People 2017; 29(7): 27–33 «PMID: 28857007»PubMed
- Routasalo P, Wagner L, Bayer N, Virtanen H. Perceptions of Geriatric Rehabilitation Nursing in Denmark. Vård i Norden. 2003; 23(4): 4–10.
- Pehkonen I, Nevala N, Östring E. Hoito- ja hoivatyö. [Internet]. Työterveyslaitos. 2024. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/ergonomian-tietopankki/hoito-ja-hoivatyo#:~:text=Hoitoty%C3%B6%20sis%C3%A4lt%C3%A4%C3%A4%20potilaiden%20avustamista%20p%C3%A4ivitt%C3%A4isiss%C3%A4%20toiminnoissa%2C»36
- Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry. Lähihoitaja on moniosaaja. [Internet]. 2024. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «https://www.superliitto.fi/tyoelamassa/lahihoitajan-tyo/lahihoitaja-on-moniosaaja/»37
- Tuntland H, Kjeken I, Langeland E, et al. Predictors of outcomes following reablement in community-dwelling older adults. Clin Interv Aging 2017; 12(): 55–63 «PMID: 28096664»PubMed
- Vähäkangas P. Kuntoutumista edistävä hoitajan toiminta ja sen johtaminen pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Väitöskirja. Oulun yliopisto. 2010. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «https://urn.fi/URN:ISBN:9789514262319»38
- Hjelle KM, Skutle O, Alvsvåg H, et al. Reablement teams' roles: a qualitative study of interdisciplinary teams' experiences. J Multidiscip Healthc 2018; 11(): 305–316 «PMID: 30013357»PubMed
- Smeets RGM, Kempen GIJM, Zijlstra GAR, et al. Experiences of home-care workers with the 'Stay Active at Home' programme targeting reablement of community-living older adults: An exploratory study. Health Soc Care Community 2020; 28(1): 291–299 «PMID: 31588655»PubMed
- Lewin G, Vandermeulen S. A non-randomised controlled trial of the Home Independence Program (HIP): an Australian restorative programme for older home-care clients. Health Soc Care Community 2010; 18(1): 91–9 «PMID: 19674125»PubMed
- King AI, Parsons M, Robinson E, et al. Assessing the impact of a restorative home care service in New Zealand: a cluster randomised controlled trial. Health Soc Care Community 2012; 20(4): 365–74 «PMID: 22106952»PubMed
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Arvioinnin perusteita. [Internet]. 2023e. [Päivitetty: 14.3.2024; viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimintakyvyn-arviointi/arvioinnin-perusteita»39
- Hattori S, Yoshida T, Okumura Y, Kondo K. Effects of reablement on the independence of community-dwelling older adults with mild disability: a randomized controlled trial. International Journal of Environmental Research and Public Health. 2019; 17; 16(20): 3954 «PMID: 31627337»PubMed
- Langeland E, Tuntland H, Folkestad B, et al. A multicenter investigation of reablement in Norway: a clinical controlled trial. BMC Geriatr 2019; 19(1): 29 «PMID: 30700255»PubMed
- L2014/1301. Sosiaalihuoltolaki. 2014. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «https://finlex.fi/fi/laki/smur/2014/20141301»40
- Terveyskylä. Ikärappeuman seuranta. [Internet]. 2023. [Päivitetty 14.2.2023; viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «https://www.terveyskyla.fi/silmasairaudet/silmasairauksia/silmanpohjan-ikarappeuma/ikarappeuman-seuranta»12
- Sosiaali- ja terveysministeriö. Iäkkäiden ihmisten kotiin annettavat palvelut ja asumispalvelut kehittyvät lakiuudistuksella. [Internet]. 2022. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «https://stm.fi/-/iakkaiden-ihmisten-kotiin-annettavat-palvelut-ja-asumispalvelut-kehittyvat-lakiuudistuksella»41
- L2015/263. Perhehoitolaki. 2015. [Viitattu: 30.5.2024]. Saatavilla: «https://finlex.fi/fi/laki/smur/2015/20150263»42
- L2005/937. Laki omaishoidon tuesta. 2005. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050937»43
- Lotvonen S, Saarela K-M, Tuomikoski A, Kyngäs H, Siira H. Kotihoidossa ikääntyneille toteutetut kuntotumista edistävän hoitotyön toimintamallit: kartoittava katsaus. Hoitotiede. 2021; 33,2: 86–101. Saatavilla: «https://journal.fi/hoitotiede/article/view/128961»44
- Lee SJ, Kim MS, Jung YJ, et al. The Effectiveness of Function-Focused Care Interventions in Nursing Homes: A Systematic Review. J Nurs Res 2019; 27(1): 1–13 «PMID: 30694224»PubMed
- Piirtola, M. Lonkkamurtumapotilaan toimintakykymittarit. [Internet]. 2017. Duodecim Käypähoito. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «https://www.kaypahoito.fi/nix00423»45
- Tieges Z, Maclullich AMJ, Anand A, et al. Diagnostic accuracy of the 4AT for delirium detection in older adults: systematic review and meta-analysis. Age Ageing 2021; 50(3): 733–743 «PMID: 33951145»PubMed
- Korpilahti U. EuroHIS-8-elämänlaatumittari. Terveysportti, Duodecim Oy / TOIMIA-tietokanta. [Internet.] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2013. [Päivitetty: 19.6.2024; viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «EuroHIS-8-elämänlaatumittari»12
- Muistiliitto. Elämäntarina hyvän hoidon kivijalkana. Blogikirjoitus. [Internet]. 2015. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «https://www.muistiliitto.fi/fi/muistiliitto/ajankohtaista/muistiliiton-blogi/blogikirjoitukset/elamantarina-hyvan-hoidon-kivijalkana»46
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). TOIMIA-tietokanta. [Internet]. 2023f. [Päivitetty: 5.12.2023; viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta»47
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Rakenteisen kirjaamisen tuki. [Internet]. 2024b. [Päivitetty: 20.6.2024; viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «https://thl.fi/aiheet/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/kirjaaminen/sosiaalihuollon-kirjaamisohjeet/rakenteisen-kirjaamisen-tuki»48
- O'Regan NA, Ryan DJ, Boland E, et al. Attention! A good bedside test for delirium? J Neurol Neurosurg Psychiatry 2014; 85(10): 1122–31 «PMID: 24569688»PubMed
- Anttila H, Anttila M, Koivisto S, Niemelä M, Kaartinen J, Forsius P, Kauppinen S, Luoma M-L. Kotihoidon uudet ratkaisut: Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille - KATI-ohjelman 2020–2023 loppuraportti. THL Raportti. 2023_009. Saatavilla: «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-202-0»49
- Aspinal F, Glasby J, Rostgaard T, et al. New horizons: Reablement - supporting older people towards independence. Age Ageing 2016; 45(5): 572–6 «PMID: 27209329»PubMed
- Bødker MN, Langstrup H, Christensen U. What constitutes 'good care' and 'good carers'? The normative implications of introducing reablement in Danish home care. Health Soc Care Community 2019; 27(5): e871-e878 «PMID: 31321855»PubMed
- Duodecim. Käypä hoito. Kipu. [Internet]. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017. [Viitattu 7.1.2024]. Saatavilla: «https://www.kaypahoito.fi/hoi50103»50
- Duodecim. Konsensuslausuma. Kohti parempaa vanhuutta. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2012. Saatavilla: «https://www.duodecim.fi/wp-content/uploads/sites/9/2016/02/konsensuslausuma20122.pdf»51
- Heikkinen E, Kauppinen M, Laukkanen P. Iäkkäiden selviytyminen päivittäisistä toimista. Teoksessa Heikkinen, E, Jyrkämä J., Rantanen T. (toim) Gerontologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim; 2013. 291–301.
- Hänninen T, Pulliainen V, Sotaniemi M, Hokkanen L, Salo J, Hietanen M, Pirttilä T, Pöyhönen M, Juva K, Remes A, Erkinjuntti T. Muistisairauksien tiedonkäsittelymuutosten varhainen toteaminen uudistetulla CERAD-tehtäväsarjalla. Duodecim. 2010; 126: 2013–2021. Saatavilla: «https://www.duodecimlehti.fi/duo99044»52
- Isoherranen K. Uhka vai mahdollisuus – moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos. 2012. [viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7664-0»53
- Mitchell GK, Tieman JJ, Shelby-James TM. Multidisciplinary care planning and teamwork in primary care. Med J Aust 2008; 188(S8): S61–4 «PMID: 18429739»PubMed
- Mäkelä M, Autio T, Heinonen H, Holma T, Häkkinen H, Hänninen T, Pajala S, Sainio P, Schroderus K, Seppänen M, Sihvonen S, Stenholm S, Valkeinen H. Suositus toimintakyvyn arvioinnista iäkkään väestön hyvinvointia edistävienpalveluiden yhteydessä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2013. [Päivitetty 19.12.2013; viitattu 30.5.2024]. TOIMIA-tietokanta. Terveysportti, Duodecim Oy. Saatavilla: «Suositus toimintakyvyn arvioinnista iäkkään väestön hyvinvointia edistävien palveluiden yhteydessä»14
- Parsons J, Rouse P, Robinson EM, et al. Goal setting as a feature of homecare services for older people: does it make a difference? Age Ageing 2012; 41(1): 24–9 «PMID: 21896558»PubMed
- Penttinen L, Kolehmainen L, Alastalo H, Havulinna S, Valkeinen H. Toimintakykyä arvioidaan kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa monialaisesti. Tutkimuksesta tiiviisti 07/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavilla: «https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139880/URN_ISBN_978-952-343-500-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y»54
- Pohjolainen T, Saltychev M. Toimintakyky. Teoksessa Arokoski J, Mikkelsson M., Pohjolainen T, Viikari-Juntura E.(toim.) Fysiatria, 20–25. Helsinki: Duodecim Oy; 2015.
- Raivio M, Pitkälä K. Ikäihmisen kuntoutus. Teoksessa Arokoski, J., Mikkelsson, M., Pohjolainen, T., Viikari-Juntura, E. (toim) Fysiatria, 515–523. Helsinki: Duodecim Oy; 2015.
- Rauch A, Cieza A, Stucki G. How to apply the International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) for rehabilitation management in clinical practice. Eur J Phys Rehabil Med 2008; 44(3): 329–42 «PMID: 18762742»PubMed
- Resnick B, Boltz M, Galik E, Pretzer-Aboff. Restorative care nursing for older aldults. A guide for all care settings. Second edition. New York: Springer publishing company; 2012.
- Sisäministeriö. Turvallinen elämä ikääntyneille - toimintaohjelman päivitys. 6/2018. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160520/6%202018%20SM%20Turvallinen%20elama%20ikaantyneille.pdf?sequence=1&isAllowed=y»55
- Sosiaali- ja terveysministeriö. Hyvinvointia edistävät palvelut iäkkäille ihmisille. [Internet]. n.d. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «https://stm.fi/ikaantyneiden-ehkaisetvat-palvelut»56
- Suvikas A, Laurell L, Nordman P. Toimintakyvyn arvioiminen. Teoksessa: Kuntouttava lähihoito 2011, 324.
- Tauriainen, M. Ikääntyneen potilaan deliriumin tunnistaminen ja hoito. Opas Pudasjärven terveysaseman hoito-osastolle. [Opinnäytetyö]. Oulun ammattikorkeakoulu; 2020. [Viitattu 30.5.2024]. Saatavilla: «https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912175»57
- Beresford B, Mayhew E, Duarte A, et al. Outcomes of reablement and their measurement: Findings from an evaluation of English reablement services. Health Soc Care Community 2019; 27(6): 1438–1450 «PMID: 31368621»PubMed