Käypä hoito

Keuhkoahtaumatauti

Käypä hoito

4.11.2026

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sanoma

Tehokkain tapa ehkäistä keuhkoahtaumatautia on tupakoimattomuus.
Pitkään tupakoineiden henkilöiden keuhkoahtaumatautia voidaan seuloa oirekyselyllä ja mikrospirometrialla terveydenhuoltokäyntien yhteydessä.
Tupakoinnin lopettaminen ja liikunta ovat keskeinen osa hoitoa.
Diagnostiikkaa on parannettava, ja siihen tulee liittää tupakasta vieroitus.
Keuhkoahtaumataudin diagnostiikka perustuu riskitekijöiden arvioon, oireisiin ja spirometriaan. Spirometriassa todetaan palautumaton obstruktio, ja avaavan lääkkeen antamisen jälkeen FEV₁/FVC on < 0,7. Taudin vaikeuden luokittelevat oireet, pahenemisvaiheet ja FEV₁-suureen Z-arvo.
Lääkehoidolla vähennetään oireita, kuten rasituksessa ilmenevää hengenahdistusta, ja estetään pahenemisvaiheita.
Pahenemisvaiheet ohjaavat hoidon valintaa ja tehostusta. Veren eosinofiilien määrä auttaa tunnistamaan inhalaatiosteroidista hyötyvät keuhkoahtaumatautia sairastavat potilaat.
Toimintakykyä tulee tukea liikuntaohjauksella ja tarvittaessa ohjatulla liikunnallisella kuntoutuksella osana kokonaisvaltaista hoitoa.
Liitännäissairaudet huonontavat ennustetta, ja niiden toteaminen sekä suositusten mukainen hoito ovat osa kokonaisvaltaista lähestymistapaa.
Palliatiivisen hoidon tarpeen tunnistaminen ja ennakoivan hoitosuunnitelman laatiminen ovat pitkälle edenneen keuhkoahtaumataudin hyvää hoitoa.

Tiivistelmä ja potilasversio

Suosituksen tiivistelmä «Keuhkoahtaumatauti»1
Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi ja ruotsiksi (päivityksessä)

Suosituslauseet

Suositus: Keuhkoahtaumataudin diagnoosi perustuu spirometriassa bronkodilataation jälkeen todettavaan obstruktioon (FEV₁/FVC < 0,7). «»2

Suositus: Pitkään tupakoineet oireiset potilaat lähetetään spirometriaan. «»3

Suositus: Tupakasta ja nikotiinista vieroitus on keskeinen osa keuhkoahtaumataudin kokonaisvaltaista hoitoa. «»4

Suositus: Keuhkoahtaumatautia sairastavalle potilaalle laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma ja se päivitetään seurantakontaktien yhteydessä. «»5

Suositus: Fyysinen inaktiivisuus huonomman ennusteen riskitekijänä selvitetään jokaisen keuhkoahtaumatautia sairastavan potilaan osalta, ja siihen puututaan neuvonnalla, ohjauksella ja tarvittaessa tarjoamalla liikunnallista kuntoutusta. «»6

Suositus: Ravitsemustila arvioidaan osana keuhkoahtaumatautia sairastavan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. «»7

Suositus: Keuhkoahtaumatautia sairastavien potilaiden rokotuksissa seurataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallisia suosituksia. «»8

Suositus: Oireiselle tai keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen sairastaneelle potilaalle tarjotaan aktiivisesti lääkehoitoa. «»9

Suositus: Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihe tunnistetaan nopeasti ja hoidetaan sen vaikeus huomioiden. «»10

Suositus: Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa tehostetaan hoitoa ja järjestetään seuranta. «»10

Suositus: Määräaikaisseuranta on tarpeen oirehallinnan, pahenemisvaiheiden esiintymisen, hoidon tehostamisen tarpeiden ja rokotestatuksen kartoittamiseksi sekä keuhkoahtaumataudin liitännäissairauksien hoitamiseksi ja omahoitoon sitoutumisen tueksi. «»11

Suositus: Terveydenhuollossa tunnistetaan pitkälle edennyt keuhkoahtaumatauti ja palliatiivisen hoidon tarve. Potilaalle laaditaan ajoissa ennakoiva hoitosuunnitelma (ACP), jota päivitetään sairauden edetessä. Palliatiivinen hoitolinjaus (Z51.5) mahdollistaa potilaan pääsyn palliatiiviseen hoitopolkuun. «»12

Kohderyhmät ja tavoite

Suositus on tarkoitettu perusterveydenhuoltoon (työterveyshuolto mukaan luettuna) ja erikoissairaanhoitoon. Tavoitteena on parantaa keuhkoahtaumataudin diagnostiikkaa ja luoda yhtenäinen hoito- ja seurantakäytäntö sekä tukea osaamista.

Potilasnäkökulmia

Hengitysliiton keuhkoahtaumatautia sairastaville potilaille tekemän kyselyn mukaan «Hengitysliitto. Keuhkoahtaumatautikysely. 2024. https://www.hengitysliitto.fi/tiedotteet/maailman-keuhkoahtaumapaivana-muistutamme-liitannaissairauksien-ja-omahoidon-merkityksesta/»1
- 75 % pelkäsi sairauden pahenemisvaiheita,
- 60 % koki keuhkoahtaumataudin häiritsevän päivittäistä elämää merkittävästi ja
- 10 % oli saanut ohjausta omahoitoon.
Käypä hoito -suositusta varten tehtiin potilasnäkökulmasta lisäksi kirjallisuushaku, jonka perusteella keuhkoahtaumatautia sairastavien potilaiden hoidossa korostuvat omahoidon tuki, kuntoutus, psykologinen hyvinvointi sekä teknologian hyödyntäminen hoidon tukena «Yhteenveto keuhkoahtaumatautia sairastavien henkilöiden potilasnäkökulmien kirjallisuushausta»1.
Potilasnäkökulma vaikutti suosituksen sisältöön ja korosti seurannan ja moniammatillisen tuen merkitystä. Myös digihoitoa käsiteltiin ja omahoito-osuutta selkiytettiin.

Määritelmä ja patofysiologia

Keuhkoahtaumatauti on hitaasti kehittyvä pitkäaikainen sairaus, jolle on ominaista pysyvä (usein etenevä) hengitysteiden ahtautuminen ja yleensä myös jatkuvat hengitystieoireet eli hengenahdistus, yskä, limaneritys ja näiden pahenemisvaiheet. Keuhkoahtaumataudissa hengitysteiden ahtautuminen liittyy ensisijaisesti pysyviin kudosvaurioihin pienissä hengitysteissä ja keuhkokudoksessa. Keuhkorakkuloiden tuhoutuminen eli emfyseema johtaa diffuusiohäiriön lisäksi pienten hengitysteiden ahtautumiseen uloshengityksessä keuhkokudoksen kimmovoimien pienentymisen vuoksi «Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease (GOLD). Global Strategy for the Prevention, Diagnosis and Management of COPD. 2026 Report. Available from: https://goldcopd.org/2026-gold-report-»2.
Keuhkoahtaumatauti kehittyy Suomessa useimmiten pitkäaikaisen tupakoinnin seurauksena. Pitkään kestänyt altistuminen tupakansavun pienhiukkasille ja toksisille ainesosille aiheuttaa pitkäkestoisen inflammaation ja kudosvauriota, mikä johtaa keuhkoahtaumataudin kehittymiseen. Taustalla voivat olla myös työhön liittyvät altisteet (pitkäkestoinen altistuminen kaasuille, huuruille ja pölyille) ja ilmansaasteet. Kehittyvissä maissa suuri osa keuhkoahtaumataudista liittyy biomassan polttamisessa vapautuviin hengitysilman epäpuhtauksiin (esim. ruoanlaitto avotulella) «Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease (GOLD). Global Strategy for the Prevention, Diagnosis and Management of COPD. 2026 Report. Available from: https://goldcopd.org/2026-gold-report-»2.
Pitkäkestoinen altistuminen edellä mainituille tekijöille aiheuttaa keuhkoissa (ja osin systeemisesti) kroonisen tulehduksen, jossa yleensä tärkeimpiä soluja ovat makrofagit, neutrofiilit ja lymfosyytit. Osalla potilaista tulehdukseen liittyy myös eosinofiilejä, ja sen tunnistaminen on tärkeää lääkehoidon valinnan kannalta. Altisteiden aiheuttaman kroonisen tulehdusreaktion ajatellaan olevan keskeinen syy pysyville kudosvaurioille «Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease (GOLD). Global Strategy for the Prevention, Diagnosis and Management of COPD. 2026 Report. Available from: https://goldcopd.org/2026-gold-report-»2.
Keuhkoahtaumataudin kehittymiseen vaikuttaa hengitysilman epäpuhtauksien lisäksi myös geneettiset tekijät, altistumisaika ja -ikä sekä keuhkojen kasvun ja kehityksen mahdolliset ongelmat. Useiden geenien on havaittu olevan yhteydessä keuhkoahtaumataudin kehittymiseen, mutta kunkin yksittäinen vaikutus on pieni. Ainoa merkittävä geneettinen riskitekijä on alfa-1-antitrypsiinin puutos, mutta se on harvinainen «Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease (GOLD). Global Strategy for the Prevention, Diagnosis and Management of COPD. 2026 Report. Available from: https://goldcopd.org/2026-gold-report-»2.

Tautitaakka ja kuolleisuus

Maailmanlaajuisesti keuhkoahtaumatautia on arvioitu sairastavan 10,6 % yli 40-vuotiaista, ja se on kolmanneksi yleisin kuolinsyy «de Oca MM, Perez-Padilla R, Celli B, ym. The global burden of COPD: epidemiology and effect of prevention strategies. Lancet Respir Med 2025;13(8):709-724 »3.
Suomessa keuhkoahtaumatautia sairastaa arviolta noin 200 000 henkilöä «Vasankari TM, Impivaara O, Heliövaara M, ym. No increase in the prevalence of COPD in two decades. Eur Respir J 2010;36(4):766-73 »4, «Jyrki-Tapani K, Sovijärvi A, Lundbäck B. Chronic obstructive pulmonary disease in Finland: prevalence and risk factors. COPD 2005;2(3):331-9 »5. FinTerveys 2017-kyselytutkimuksessa keuhkoahtaumatauti oli melko harvinainen työikäisillä «Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A ym. (toim).Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017-tutkimus. Raportti 4/2018. http://URN:ISBN:978-952-343-105-8»6. Lääkärin toteamaa keuhkoahtaumatautia raportoi sairastavansa 60–69-vuotiaista miehistä 5 % ja naisista 2 %. 80 vuotta täyttäneillä tautia sairastavien osuudet olivat 9 % ja 4 %.
Terveys 2000 tutkimuksessa spirometriassa todetun obstruktion perusteella keuhkoahtaumataudin esiintyvyys vuosina 2000–2001 oli miehillä 4,3 % ja naisilla 3,1 % «Vasankari TM, Impivaara O, Heliövaara M, ym. No increase in the prevalence of COPD in two decades. Eur Respir J 2010;36(4):766-73 »4. Keuhkoahtaumatautia esiintyi 65–74-vuotiaista miehistä 13 %:lla, 55–64-vuotiaista 5 %:lla ja 30–54-vuotiaista 2 %:lla. Naisilla esiintyvyys oli 2–3 %.
Keuhkoahtaumataudin aiheuttama tautitaakka on suurempi vaikeassa keuhkoahtaumataudissa (terveydenhoitopalvelujen käyttö, kuolleisuus, suorat kustannukset) kuin ei-vaikeassa ja erikoissairaanhoidon kontaktin jälkeen 3,7–6,5 vuoden seuranta-aikana kuolleisuus on 46 % «Viinanen A, Lassenius MI, Toppila I, ym. The Burden Of Chronic Obstructive Pulmonary Disease (COPD) In Finland: Impact Of Disease Severity And Eosinophil Count On Healthcare Resource Utilization. Int »7.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa kuoli vuonna 2024 keuhkoahtaumatautiin 1 338 henkeä, joista yli kolmannes oli naisia «Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu]. ISSN 1799-5051. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 4.3.2026]. Saantitapa: https://stat.fi/fi/tilasto/ksyyt»8.

Vaaratekijät

Tupakointi on keuhkoahtaumataudin keskeisin aiheuttaja. Tupakoinnin lopettaminen parantaa jo todetun taudin ennustetta «Tupakointi on keuhkoahtaumataudin tärkein aiheuttaja. Tupakoinnin lopettaminen parantaa jo todetun taudin ennustetta.»A. Tupakointi suurentaa kokonaiskuolleisuutta ja riskiä kuolla keuhkoahtaumatautiin. Riski on sitä suurempi, mitä enemmän askivuosia potilaalla on takanaan. Tupakoinnin lopettaminen pienentää kuolleisuutta «Kupiainen H, Kinnula VL, Lindqvist A, ym. Successful Smoking Cessation in COPD: Association with Comorbidities and Mortality. Pulm Med 2012;2012():725024 »9, «Thun MJ, Carter BD, Feskanich D, ym. 50-year trends in smoking-related mortality in the United States. N Engl J Med 2013;368(4):351-64 »10, «Pirie K, Peto R, Reeves GK, ym. The 21st century hazards of smoking and benefits of stopping: a prospective study of one million women in the UK. Lancet 2013;381(9861):133-41 »11.
Mitä runsaampaa altistuminen tupakansavulle on, sitä suurempi myös keuhkoahtaumataudin vaara on.
Keuhkoahtaumataudin yleisyys korreloi suoraan väestön tupakointitapoihin parinkymmenen vuoden viiveellä.
Tupakointi on moniin muihin vaaratekijöihin, kuten atopiaan, pieneen syntymäpainoon ja keuhkoputkien lisääntyneeseen supistumisherkkyyteen verrattuna hallitseva vaaratekijä.
Ympäristön tupakansavualtistus ilmeisesti suurentaa keuhkoahtaumataudin riskiä «Repeated second-hand smoke exposure probably increases the probability of developing chronic obstructive pulmonary disease (from 11% to 14%, OR 1.52 (1.27; 1.81)).»B.
Muista inhaloitavista altisteista tutkimustietoa on vähemmän kuin tupakasta, mutta sähkösavukkeet lisäävät merkitsevästi keuhkoahtaumataudin riskiä «Shabil M, Malvi A, Khatib MN, ym. Association of electronic cigarette use and risk of COPD: a systematic review and meta-analysis. NPJ Prim Care Respir Med 2025;35(1):31 »12.
Keuhkoahtaumataudin työperäiseksi syyosuudeksi arvioidaan noin 14 % «Blanc PD, Annesi-Maesano I, Balmes JR, ym. The Occupational Burden of Nonmalignant Respiratory Diseases. An Official American Thoracic Society and European Respiratory Society Statement. Am J Respir C»13.
Työperäinen altistuminen pölyille, kaasuille tai huuruille on yhteydessä keuhkoahtaumataudin tavallista suurempaan ilmaantuvuuteen etenkin tupakoivilla «Mehta AJ, Miedinger D, Keidel D, ym. Occupational exposure to dusts, gases, and fumes and incidence of chronic obstructive pulmonary disease in the Swiss Cohort Study on Air Pollution and Lung and Hea»14, «Trupin L, Earnest G, San Pedro M, ym. The occupational burden of chronic obstructive pulmonary disease. Eur Respir J 2003;22(3):462-9 »15, «Blanc PD, Iribarren C, Trupin L, ym. Occupational exposures and the risk of COPD: dusty trades revisited. Thorax 2009;64(1):6-12 »16, «Pallasaho P, Kainu A, Sovijärvi A, ym. Combined effect of smoking and occupational exposure to dusts, gases or fumes on the incidence of COPD. COPD 2014;11(1):88-95 »17, «Lytras T, Kogevinas M, Kromhout H, ym. Occupational exposures and 20-year incidence of COPD: the European Community Respiratory Health Survey. Thorax 2018;73(11):1008-1015 »18.
Työperäisen altistumisen jatkuminen saattaa nopeuttaa keuhkoahtaumatautia sairastavan keuhkojen toiminnan huononemista «Harber P, Tashkin DP, Simmons M, ym. Effect of occupational exposures on decline of lung function in early chronic obstructive pulmonary disease. Am J Respir Crit Care Med 2007;176(10):994-1000 »19.
Yksilötasolla on vaikea osoittaa keuhkoahtaumataudin aiheutuneen työstä, ja ammattitauti on harvinainen «Työterveyslaitos. Työperäisten sairauksien rekisteri. https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/tyoperaisten-sairauksien-rekisteri (viitattu 25.3.2026)»20. Ammattitautitutkimusten käynnistäminen keuhkoahtaumataudissa on harkittava, kun 1) alentunutta FEV₁/FVC-suhdetta ei selitä astma, ikääntyminen eivätkä muut syyt, 2) potilas on tupakoimaton tai tupakoinut enintään 10 askivuotta ja 3) potilas on altistunut pitkäaikaisesti ja runsaasti orgaanisille tai epäorgaanisille pölyille, kaasuille tai huuruille. Ammattitautiepäilyä tukee pitkittäisessä seurannassa todettu FEV₁:n pieneneminen «Hodgson U, Lindström I, Suojalehto H. Keuhkojen ammattitaudit. Kirjassa: Keuhkosairaudet – Diagnostiikka ja hoito. Kaarteenaho R, Halme M, Koskela H, Saaresranta (toim.)., Kustannus Oy Duodecim 2021, »21, «Rabbani G, Nimmi N, Benke GP, ym. Ever and cumulative occupational exposure and lung function decline in longitudinal population-based studies: a systematic review and meta-analysis. Occup Environ Med»22.
Alfa1-antitrypsiinin puutos on harvinainen keuhkoahtaumataudin (etenkin emfyseema, ZZ-genotyyppi) vaaratekijä etenkin tupakoitsijoilla. Se selittää noin 2 % keuhkoahtaumatautitapauksista «Gooptu B, Ekeowa UI, Lomas DA. Mechanisms of emphysema in alpha1-antitrypsin deficiency: molecular and cellular insights. Eur Respir J 2009;34(2):475-88 »23. Aiemmin todettu astma suurentaa keuhkoahtaumataudin esiintyvyyttä «Vasankari TM, Impivaara O, Heliövaara M, ym. No increase in the prevalence of COPD in two decades. Eur Respir J 2010;36(4):766-73 »4 ja ilmaantuvuutta «Pallasaho P, Kainu A, Sovijärvi A, ym. Combined effect of smoking and occupational exposure to dusts, gases or fumes on the incidence of COPD. COPD 2014;11(1):88-95 »17.

Ehkäisy

Tupakkatuotteiden käytön ehkäisy kaikin mahdollisin tavoin on erittäin vaikuttava keino keuhkoahtaumataudin vähentämiseksi. Aktiivista tupakoinnista kysymistä ja vieroitusta tulee toteuttaa kaikilla terveydenhuollon tasoilla, ja kaikkien ammattiryhmien on toteutettava sitä. Ks. lisätietoa Käypä hoito suosituksesta Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito»2, «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäri»24.
Työperäinen pöly-, kaasu- ja huurualtistuminen tulee minimoida tai sen tulee olla mahdollisimman vähäistä ja altisteisissa töissä pitää käyttää hengityssuojainta.

Diagnostiikka

Suositus: Keuhkoahtaumataudin diagnoosi perustuu spirometriassa bronkodilataation jälkeen todettavaan obstruktioon (FEV₁/FVC < 0,7).

Keuhkoahtaumataudin diagnoosi perustuu altistushistoriaan, oireisiin ja bronkodilataation jälkeisessä spirometriassa havaittavaan keuhkoputkien ahtaumaan (obstruktioon).
Jos keuhkoahtaumatautiriskissä olevalla oireisella potilaalla esiintyy esimerkiksi emfyseemamuutoksia kuvantamisessa tai hänellä on alentunut ventilaatiofunktio mutta ei obstruktiota, potilaalle voi kehittyä keuhkoahtaumatauti pitkäaikaisseurannassa «Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease (GOLD). Global Strategy for the Prevention, Diagnosis and Management of COPD. 2026 Report. Available from: https://goldcopd.org/2026-gold-report-»2.

Altistavien tekijöiden kartoittaminen

Keuhkoahtaumataudin riskitekijöistä selvitetään
- tupakointi askivuosina (päivittäin poltettujen askien määrä x tupakoinnin kesto vuosina) ja passiivinen tupakointi
- työperäinen altistuminen
- aiemmat hengitystieinfektiot ja astma, keskosuus
- suvun hengitystiesairaudet (astma, keuhkoahtaumatauti).

Oireet

Keuhkoahtaumataudin tyypillisiä oireita ovat hengenahdistus, yskä ja limannousu «Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease (GOLD). Global Strategy for the Prevention, Diagnosis and Management of COPD. 2026 Report. Available from: https://goldcopd.org/2026-gold-report-»2.
Keuhkoahtaumataudin diagnoosia ei voi tehdä pelkästään oireiden perusteella, sillä potilas voi olla vähäoireinen ja toisaalta oireet voivat johtua muista sairauksista «Zwar NA, Marks GB, Hermiz O, ym. Predictors of accuracy of diagnosis of chronic obstructive pulmonary disease in general practice. Med J Aust 2011;195(4):168-71 »25.
Tyypilliset oireet tupakalle tai muulle vaaratekijälle altistuneella potilaalla ovat aihe spirometriaan ja erotusdiagnostisiin tutkimuksiin.
Oireet ja pahenemisvaiheet tulee kartoittaa, sillä ne vaikuttavat hoidon valintaan «Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease (GOLD). Global Strategy for the Prevention, Diagnosis and Management of COPD. 2026 Report. Available from: https://goldcopd.org/2026-gold-report-»2.
Pitkälle edenneen taudin oireita ovat hengenahdistus vähäisessä rasituksessa tai levossa, yskä, laihtuminen, väsymys ja toistuvat pahenemisvaiheet «Blinderman CD, Homel P, Billings JA, ym. Symptom distress and quality of life in patients with advanced chronic obstructive pulmonary disease. J Pain Symptom Manage 2009;38(1):115-23 »26.

Potilaan tutkiminen

Keuhkoahtaumataudin diagnoosia ei voi tehdä pelkästään kliinisten löydösten perusteella, mutta ne voivat antaa viitteitä keuhkoahtaumataudista ja sen vaikeudesta «Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease (GOLD). Global Strategy for the Prevention, Diagnosis and Management of COPD. 2026 Report. Available from: https://goldcopd.org/2026-gold-report-»2.
Keuhkojen auskultaatiossa saatetaan kuulla uloshengityksen vinkunaa, rahinoita tai hengitysäänen hiljentymistä, mutta auskultaatiolöydös voi olla myös normaali.
Vaikeaan tautimuotoon liittyvät lepohengenahdistus, hengitystaajuuden suureneminen, apuhengityslihasten käyttö, lihasmassan väheneminen ja sydämen oikean puolen vajaatoiminnan merkit.

Keuhkojen toimintakokeet

Keuhkoahtaumataudin diagnostiikassa spirometriaan liitetään aina bronkodilataatiokoe «Juusela M, Malmberg P, Lehtimäki L, Ankeriasniemi K, Kainu A, Piirilä P. Spirometrian suoritus ja tulkinta. 16. painos. Helsinki: Labquality; 2024»27. Uloshengityksen sekuntikapasiteetin pienentynyt suhde nopeaan vitaalikapasiteettiin (FEV₁/FVC) < 0,7 bronkodilaation jälkeisessä spirometriassa sopii keuhkoahtaumatautiin «Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease (GOLD). Global Strategy for the Prevention, Diagnosis and Management of COPD. 2026 Report. Available from: https://goldcopd.org/2026-gold-report-»2.
- Lievässä obstruktiossa (FEV₁/FVC 0,6–0,8) on usein biologista vaihtelua ja spirometria tulisi toistaa «Aaron SD, Tan WC, Bourbeau J, ym. Diagnostic Instability and Reversals of Chronic Obstructive Pulmonary Disease Diagnosis in Individuals with Mild to Moderate Airflow Obstruction. Am J Respir Crit Car»28.
- Samoin FEV₁/FVC Z-arvo bronkodilaation jälkeen ≤ −1,65 ja FEV₁ Z-arvo ≤ −1,65 voi viitata keuhkoahtaumatautiin «LLN (lower limit of normal)»2.
- Tupakoinnin lopettaneilla obstruktio saattaa hävitä usean vuoden kuluttua «Aaron SD, Tan WC, Bourbeau J, ym. Diagnostic Instability and Reversals of Chronic Obstructive Pulmonary Disease Diagnosis in Individuals with Mild to Moderate Airflow Obstruction. Am J Respir Crit Car»28.
Obstruktion vaikeus määritetään uloshengityksen sekuntikapasiteetin (FEV₁) perusteella ja viitearvoina käytetään Kainun viitearvoja, joissa prosenttien tilalla ovat Z-arvot. Z-arvo ilmaisee tuloksen poikkeaman viitearvoaineiston keskihajonnan (SD) kerrannaisena «Quanjer PH, Stanojevic S, Cole TJ, ym. Multi-ethnic reference values for spirometry for the 3-95-yr age range: the global lung function 2012 equations. Eur Respir J 2012;40(6):1324-43 »29. Prosenttiarvoja käytetään toistaiseksi silloin, kun haetaan Kelan tai muun vakuutuslaitoksen myöntämiä etuuksia. Keuhkoahtaumataudin vaikeuden määrityksessä obstruktion vaikeus FEV₁-arvon perusteella on vain yksi osatekijä (taulukko « Keuhkoahtaumataudin kliininen vaikeusaste Suomessa»1).
Merkitsevä bronkodilaatiovaste (12 % ja vähintään 200 ml:n suurenema sekuntikapasiteetissa) voidaan todeta keuhkoahtaumataudissa 25–50 %:lla potilaista (ks. kohta Erotusdiagnoosi «»13).

Taulukko 1. Keuhkoahtaumataudin kliininen vaikeusaste Suomessa
	KEUHKOAHTAUMATAUDIN KLIININEN VAIKEUSASTE
CAT = COPD Assessment Test, keuhkoahtauman arviointitesti «https://www.terveyskyla.fi/keuhkotalo/itsehoito/pohdi-ja-testaa»1 FEV₁ = Forced Expiratory Volume in 1, uloshengityksen sekuntikapasiteetti Z-arvo = Tuloksen poikkeama viitearvoaineiston keskihajonnan (SD) kerrannaisena OCS = oraalinen (tai systeeminen) glukokortikoidi
Lievä	Ei toistuvia pahenemisvaiheita ja vähäiset oireet, (CAT-testi yleensä < 10 pistettä) ja FEV₁-mittauksen Z-arvo yleensä ≥ −2,5 → Ei säännöllisen lääkityksen tarvetta
Vaikea	Edeltävänä vuonna yksikin OCS- tai mikrobilääkehoitoinen pahenemisvaihe tai Jatkuvat oireet (CAT-testi yleensä > 10 pistettä) → Säännöllisen lääkityksen tarve
Erittäin vaikea	Toistuvia sairaalahoitoisia pahenemisvaiheita tai hyvin hankalat päivittäiset oireet (CAT-testi yleensä ≥ 20 pistettä) tai FEV₁-mittauksen Z-arvo yleensä < −4,0 → Säännöllisen lääkityksen tarve

Kuvantamistutkimukset

Keuhkoahtaumatautidiagnoosia ei tehdä keuhkokuvan perusteella, mutta se kuuluu perustutkimuksiin, koska sen avulla voidaan yleensä sulkea pois muita hengitystieoireita aiheuttavia sairauksia, kuten keuhkosyöpä, tuberkuloosi, keuhkokuume sekä sydänsairaudet ja keuhkopussin sairaudet.
Lievässä keuhkoahtaumataudissa keuhkokuva on melkein aina normaali.
Edenneessä taudissa laakeat palleakaaret, tippamainen sydänvarjo, niukentunut keuhkojen ääriosien verekkyys tai emfyseemabullat, viittaavat keuhkoahtaumatautiin.
Tietokonetomografiaa ei tarvita rutiinimaisesti keuhkoahtaumataudin diagnoosimenetelmänä, mutta sitä käytetään erikoissairaanhoidossa tarpeen mukaan ongelmatapauksissa diagnoosin tai ilmiasun (emfyseema, limatulpat) tarkentamiseksi, erotusdiagnostiikassa (poikkeava keuhkokuva) sekä leikkaushoidon (keuhkojen pienennys, keuhkonsiirto) arvioinnissa «Xie X, de Jong PA, Oudkerk M, ym. Morphological measurements in computed tomography correlate with airflow obstruction in chronic obstructive pulmonary disease: systematic review and meta-analysis. Eu»30.

Laboratoriotutkimukset

Keuhkoahtaumatautidiagnoosia ei voi tehdä laboratoriokokeiden perusteella «Global Strategy for the Diagnosis, Management and Prevention of Chronic Obstructive Lung Disease (2019 report), Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease (GOLD) 2019. Available from: http»31.
Laboratoriotutkimuksia käytetään muiden tautien sulkemiseen pois, akuutin infektion toteamiseen ja akuuttitilanteen arvioon taudin pahenemisvaiheen yhteydessä.
Veren eosinofiilimäärä vaikuttaa lääkehoidon valintaan «Agusti A, Fabbri LM, Singh D, ym. Inhaled corticosteroids in COPD: friend or foe? Eur Respir J 2018;52(6): »32, ja se on suositeltavaa määrittää diagnostiikkavaiheessa «Kolsum U, Southworth T, Jackson N, ym. Blood eosinophil counts in COPD patients compared to controls. Eur Respir J 2019;54(4): »33.
Poikkeuksellisen nuorilta (alle 45-vuotiaat) tai lyhyen tupakointihistorian (alle 20 askivuotta) potilailta kannattaa määrittää seerumin alfa1-antitrypsiinipitoisuus «Alpha 1-antitrypsin deficiency: memorandum from a WHO meeting. Bull World Health Organ 1997;75(5):397-415 »34, «Miravitlles M, Dirksen A, Ferrarotti I, ym. European Respiratory Society statement: diagnosis and treatment of pulmonary disease in α(1)-antitrypsin deficiency. Eur Respir J 2017;50(5): »35.
Yskösten bakteeriviljelystä ei ole hyötyä taudin stabiilissa vaiheessa.

Kokonaisvaltainen arvio

Oireiden ja elämänlaadun kartoittamisessa voidaan käyttää kyselylomakkeita, kuten laaja-alaisempaa CAT (COPD Assessment Test) testiä «Jones PW, Harding G, Berry P, ym. Development and first validation of the COPD Assessment Test. Eur Respir J 2009;34(3):648-54 »36, «Jones PW, Brusselle G, Dal Negro RW, ym. Properties of the COPD assessment test in a cross-sectional European study. Eur Respir J 2011;38(1):29-35 »37, «Jones PW, Tomaszewski EL, Belton L, ym. Validity of the Chronic Airways Assessment Test (CAAT) in asthma, asthma+COPD and COPD in NOVELTY. ERJ Open Res 2025;11(4): »38 tai hengenahdistusta kartoittavaa mMRC (modified Medical Research Council dyspnea scale) testiä «Modified Medical research council dyspnea scale (mMRC)»3.
Keuhkoahtaumataudin vaikeuteen vaikuttavat potilaan oireet, pahenemisvaiheet, ja spirometriassa todettu obstruktion vaikeus FEV₁-mittauksen Z-arvon mukaan määritettynä (taulukko « Keuhkoahtaumataudin kliininen vaikeusaste Suomessa»1).
Keuhkojen ulkopuoliset muutokset sekä liitännäissairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, metabolinen oireyhtymä ja masennus, ovat keuhkoahtaumatautia sairastavilla potilailla yleisempiä kuin muilla samanikäisillä yhtä kauan tupakoineilla.
Obstruktiivisen uniapnean tunnistaminen on tärkeää, koska potilailla, joilla on sekä keuhkoahtaumatauti että obstruktiivinen uniapnea, CPAP-hoito pienentää kuolleisuutta ja sairaalahoidon tarvetta «Marin JM, Soriano JB, Carrizo SJ, ym. Outcomes in patients with chronic obstructive pulmonary disease and obstructive sleep apnea: the overlap syndrome. Am J Respir Crit Care Med 2010;182(3):325-31 »39, «Srivali N, Thongprayoon C, Tangpanithandee S, ym. The use of continuous positive airway pressure in COPD-OSA overlap syndrome: A systematic review. Sleep Med 2023;108():55-60 »40.
Ravitsemustila, erityisesti laihtuminen, kartoitetaan.
Suorituskykyä arvioidaan vähintään kysymällä potilaan arviota esimerkiksi siitä, kuinka hyvin hän kykenee nousemaan portaita tai kuinka pitkän matkan hän jaksaa kävellä. Mikäli potilaan suorituskyky on heikentynyt, pitää häntä kannustaa liikkumiseen ja tarvittaessa ohjata fysioterapeutin ohjaukseen ja/tai kuntoutukseen. Toimintakykyä arvioidaan vähintään kysymällä potilaan harrastuksista, kotiaskareista, raskaista töistä suoriutumisesta ja työstä poissaoloista.
- Jos potilaan toimintakyky on pitkäaikaisesti heikentynyt, ohjataan hänet palvelutarpeen arviointiin.

Erotusdiagnostiikka

Yleisimpiä erotusdiagnostisia sairauksia ovat astma, krooninen keuhkoputkitulehdus, hengitystieinfektiot ja sydänsairaudet.
Muista keuhkosairauksista on hyvä muistaa keuhkosyöpä, tuberkuloosi, keuhkoparenkyymin sairaudet ja bronkiektasiatauti.
Kaikki palautumaton keuhkoputkien ahtautuminen ei ole keuhkoahtaumatautia, vaan se voi liittyä myös muihin sairauksiin (esim. joskus astma, bronkiektasiatauti ja keskosuuteen liittyvä bronkusobstruktio), Keuhkoahtaumatauti voidaan todeta palautumattoman obstruktion syyksi, jos potilaalla on sopiva altiste tai geneettinen alttius eikä muuta ilmeistä syytä obstruktiolle ole.
Keuhkoahtaumataudin ja astman samanaikainen esiintyminen on tavallista. Erityisesti tupakoivalla astmaa sairastavalla potilaalla hengitystietulehdus ja hoitovaste muuttuvat keuhkoahtaumataudin suuntaan.
Keuhkoahtaumatauti ja astma ovat etiologialtaan, perusmekanismeiltaan, taudinkulultaan ja ennusteeltaan usein erilaisia sairauksia, joten niiden erottaminen voi olla potilaan hoidon kannalta hyödyllistä.
- Astman ja keuhkoahtaumataudin erotusdiagnostiikkaan eivät riitä pelkät keuhkojen toiminnan mittaukset, vaan siinä pitää aina ottaa huomioon myös tupakointi- ja oirehistoria, liitännäissairaudet ja sukutausta «Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease (GOLD). Global Strategy for the Prevention, Diagnosis and Management of COPD. 2026 Report. Available from: https://goldcopd.org/2026-gold-report-»2, «Global strategy for asthma management and prevention, Global Initiative for Asthma (GINA) 2025. viitattu 8.4.2026. Available from http://www.ginasthma.org/»41.
- Astmalle, johon liittyy krooninen obstruktio, on keuhkoahtaumatautia tyypillisempää vuosien mittaan vaihdelleet oireet ja obstruktio «Global strategy for asthma management and prevention, Global Initiative for Asthma (GINA) 2025. viitattu 8.4.2026. Available from http://www.ginasthma.org/»41.
- Bronkodilataatiokokeella ei voida luotettavasti erottaa astmaa keuhkoahtaumataudista «Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease (GOLD). Global Strategy for the Prevention, Diagnosis and Management of COPD. 2026 Report. Available from: https://goldcopd.org/2026-gold-report-»2, koska astmapotilailla ei näy bronkodilaatiovastetta joka mittauskerralla ja toisaalta noin 25–50 %:lla keuhkoahtaumatautia sairastavista potilaista on merkitsevä bronkodilataatiovaste «Calverley PM, Burge PS, Spencer S, ym. Bronchodilator reversibility testing in chronic obstructive pulmonary disease. Thorax 2003;58(8):659-64 »42, «Tashkin DP, Celli B, Decramer M, ym. Bronchodilator responsiveness in patients with COPD. Eur Respir J 2008;31(4):742-50 »43, «Albert P, Agusti A, Edwards L, ym. Bronchodilator responsiveness as a phenotypic characteristic of established chronic obstructive pulmonary disease. Thorax 2012;67(8):701-8 »44.
- Jos oireet sopivat myös astmaan ja inhalaatiohoito poistaa obstruktion, kyseessä on astma eikä keuhkoahtaumatauti (kuva «Keuhkoahtaumataudin diagnostiikka ja arviointi sekä hoidon määräytyminen»1). Jos taas keuhkojen toiminta ei parane tai se paranee vain vähän eikä normalisoidu, kyseessä on todennäköisemmin keuhkoahtaumatauti kuin astma

Varhainen toteaminen

Suositus: Pitkään tupakoineet oireiset potilaat lähetetään spirometriaan.

Pitkään tupakoineiden osalta suositellaan, että keuhkoahtaumataudin mahdollisuus huomioidaan terveydenhuoltokäyntien yhteydessä teettämällä oirekysely, mikrospirometria tai spirometriatutkimus. Lievän ja oireettoman keuhkoahtaumataudin seulonnasta ei ole osoitettu terveyshyötyä. Kun seulontaan yhdistetään tehokas tupakasta vieroitus ja oireisten potilaiden hoito, seulonnasta saavutetaan paras hyöty.
Keuhkoahtaumataudin toteaminen kannustaa tupakoinnin lopettamiseen «Danielsen SE, Løchen ML, Medbø A, ym. A new diagnosis of asthma or COPD is linked to smoking cessation - the Tromsø study. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis 2016;11():1453-8 »45.
Tupakoinnin lopettaminen pienentää kuolleisuutta ja parantaa elämänlaatua «Doo JH, Kim SM, Park YJ, ym. Smoking cessation after diagnosis of COPD is associated with lower all-cause and cause-specific mortality: a nationwide population-based cohort study of South Korean men. »46
Keuhkoahtaumataudin toteaminen johtaa harvempiin pahenemisvaiheisiin, pienempään kuolleisuuteen, parempaan elämänlaatuun ja useammin tupakasta vieroitukseen «Wang Z, Qiu Y, Ji X, ym. Effects of smoking cessation on individuals with COPD: a systematic review and meta-analysis. Front Public Health 2024;12():1433269 »47, «Labonté LE, Tan WC, Li PZ, ym. Undiagnosed Chronic Obstructive Pulmonary Disease Contributes to the Burden of Health Care Use. Data from the CanCOLD Study. Am J Respir Crit Care Med 2016;194(3):285-98»48, «Gerstein E, Bierbrier J, Whitmore GA, ym. Impact of Undiagnosed Chronic Obstructive Pulmonary Disease and Asthma on Symptoms, Quality of Life, Healthcare Use, and Work Productivity. Am J Respir Crit C»49, «Martinez FJ, Rabe KF, Ferguson GT, ym. Reduced All-Cause Mortality in the ETHOS Trial of Budesonide/Glycopyrrolate/Formoterol for Chronic Obstructive Pulmonary Disease. A Randomized, Double-Blind, Mul»50.
Validoitu kysely ja mikrospirometria ovat ilmeisesti tehokkaita menetelmiä keuhkoahtaumataudin toteamiseen hengitystieoireisella potilaalla, jotka ovat tupakoineet tai altistuneet työssä pölyille tai huuruille «Keuhkoahtaumataudin varhainen toteaminen ilmeisesti johtaa harvempiin pahenemisvaiheisiin, pienempään kuolleisuuteen, parempaan elämänlaatuun ja useammin tupakasta vieroitukseen. Validoitu kysely ja mikrospirometria ovat ilmeisesti tehokkaita menetelmiä keuhkoahtaumataudin toteamiseen hengitystieoireisella potilaalla, jotka ovat tupakoineet tai altistuneet työssä pölyille tai huuruille.»B.
Mikrospirometriaa voi käyttää keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikassa ja jos tulos on poikkeava, potilas lähetetään spirometriaan.
Oireettomien tupakoitsijoiden seulonnasta ei ole osoitettua terveyshyötyä, vaikka lievä keuhkoahtaumatauti todettaisiin «Webber EM, Lin JS, Thomas RG. Screening for Chronic Obstructive Pulmonary Disease: Updated Evidence Report and Systematic Review for the US Preventive Services Task Force. JAMA 2022;327(18):1812-1816 »51.
Kansainvälisesti on tutkittu useita keuhkoahtaumataudin seulontaan kehitettyjä kyselylomakkeita «Price DB, Tinkelman DG, Halbert RJ, ym. Symptom-based questionnaire for identifying COPD in smokers. Respiration 2006;73(3):285-95 »52, «Martinez FJ, Raczek AE, Seifer FD, ym. Development and initial validation of a self-scored COPD Population Screener Questionnaire (COPD-PS). COPD 2008;5(2):85-95 »53 ja lyhennettyä CAT-testiä «Martinez CH, Murray S, Barr RG, ym. Respiratory Symptoms Items from the COPD Assessment Test Identify Ever-Smokers with Preserved Lung Function at Higher Risk for Poor Respiratory Outcomes. An Analysi»54.
Pölyille, kaasuille ja huuruille altistuneiden työntekijöiden terveystarkastusten yhteydessä suositellaan hengitystieoireiden kartoittamista ja seulonnan perusteella oireisille työntekijöille tehdään spirometria ja bronkodilataatiokoe «Karvala K, Leino T, Oksa P ym. Altistelähtöinen työterveysseuranta. Kustannus Oy Duodecim, 2019, 1. painos»55.

Hoidon tavoitteet

Keuhkoahtaumataudin hoidon tavoitteina ovat
- oireiden ja elämänlaadun paraneminen
- toimintakyvyn ja fyysisen suorituskyvyn ylläpitäminen
- taudin etenemisen hidastuminen
- pahenemisvaiheiden ehkäiseminen
- kuolleisuuden pieneneminen

Kokonaisvaltainen hoito

Suositus: Tupakasta ja nikotiinista vieroitus on keskeinen osa keuhkoahtaumataudin kokonaisvaltaista hoitoa.

Lääkkeettömään hoitoon kuuluvat tupakasta vieroitus, liikkumiseen kannustaminen ja liikunnallinen kuntoutus. Ks. Käypä hoito -suositus Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito»2, «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäri»24.

Omahoito

Suositus: Keuhkoahtaumatautia sairastavalle potilaalle laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma ja se päivitetään seurantakontaktien yhteydessä.

Omahoidolla tarkoitetaan potilaan osallistumista oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen terveydenhuollon ammattilaisten tukemana.
Keuhkoahtaumataudin ohjattu omahoito, joka sisältää yksilöllisen toimintasuunnitelman pahenemisvaiheita varten, saattaa parantaa elämänlaatua «Self-management interventions, when compared to usual care, may result in minor increase in health-related quality of life in patients with chronic obstructive pulmonary disease.»C.
Omahoitoon kuuluvat oman voinnin seuraaminen ja oireiden tunnistaminen sekä säännöllinen lääkkeiden käyttö. Osa omahoitoa ovat myös tupakoimattomuus, liikunta ja riittävästä ravitsemuksesta huolehtiminen. Lisäksi omahoito-ohjeet voivat sisältää toimintaohjeita pahenemisvaiheen tunnistamisen ja omahoidon osalta.
- Yksilölliset toimintaohjeet pahenemisvaiheen osalta voivat sisältää esimerkiksi selkeät (kirjalliset) toimintaohjeet pahenemisvaiheen tunnistamiseksi sekä oirelääkkeen lisäämiseksi. Vain osalle potilaista varalle kirjoitetut glukokortikoidi- ja mikrobilääkereseptit sopivat, koska potilaan pahenemisvaiheeksi tulkitseman heikentyvän voinnin taustalla voi olla myös muita syitä, jotka jäävät tällöin toteamatta.
Keuhkoahtaumatautia sairastavan potilaan omahoidon ohjeet ja yksilöllinen hoitosuunnitelma kirjataan terveys- ja hoitosuunnitelmaan.
Terveydenhuollon ammattihenkilöiden on hyvä huomioida, että keuhkoahtaumatauti voi osalle potilaista aiheuttaa häpeän ja syyllisyyden tunteita, mikä on hyvä huomioida omahoidon tuessa «Yhteenveto keuhkoahtaumatautia sairastavien henkilöiden potilasnäkökulmien kirjallisuushausta»1. Potilaan lisäksi myös hänen läheisellään saattaa olla tiedon ja tuen tarve.

Liikunnallinen kuntoutus

Liikunnallinen kuntoutus vähentää merkittävästi hengenahdistusta ja voimattomuutta, lieventää depressiota ja ahdistuneisuutta, parantaa fyysistä suorituskykyä ja pienentää sairaalahoitoon joutumisen ja kuoleman riskiä. Kuntoutuksen tulee perustua tavoitteelliseen liikuntaharjoitteluun (yksilö- tai ryhmäkuntoutus) ja tähdätä pysyvästi aktiivisempaan elämäntapaan. Liikunnallinen kuntoutus parantaa potilaan suorituskykyä ja vähentää oireita sekä pahenemisvaiheita «Liikunnallinen kuntoutus parantaa keuhkoahtaumapotilaan suorituskykyä ja vähentää oireita sekä pahenemisvaiheita.»A.
Liikuntaharjoitteluun perustuvaan kuntoutukseen tulee ohjata potilaat, jotka eivät ole aktivoitavissa ohjauksella, ja joilla on pahenemisvaiheita ja/tai heikentynyt suorituskyky.
- Liikunnallinen kuntoutus on mielekkäintä järjestää ryhmämuotoisena avokuntoutuksena «Bolton CE, Bevan-Smith EF, Blakey JD, ym. British Thoracic Society guideline on pulmonary rehabilitation in adults. Thorax 2013;68 Suppl 2():ii1-30 »56. Vain poikkeustilanteissa se kannattaa järjestää potilaan kotona tai laitoksessa.
- Liikunnallisen keuhkokuntoutuksen tulee sisältää ohjattua monipuolista liikuntaharjoittelua, esimerkiksi kuntosaliharjoittelua, ryhmävoimistelua tai vesiliikuntaa, kaikkiaan 45–90 minuuttia kolmesti viikossa, joista vähintään kahdesti ohjattuna. Kuntoutusjakson tulee kestää 6–12 viikkoa, ja kuntoutujien yksilölliset mieltymykset tulee huomioida.
- Kova harjoittelu tuo enemmän tulosta, mutta se myös lisää keskeytyksiä. Sopiva harjoittelutaso on 60–80 % oireen rajoittamasta suoritustasosta.
- Harjoittelun pitää sisältää lihaskuntoa parantavia harjoituksia ja kestävyysharjoittelua.
- Tietoa keuhkoahtaumataudista ja ohjausta omahoitoon on hyvä tarjota kuntoutuskurssin osana.
- Liikunnallisen keuhkokuntoutuksen tulokset tulee mitata vähintään suorituskykytestillä (esimerkiksi 6 minuutin kävelytesti, tuolilta ylösnousutesti, käsien puristusvoiman testaus) ja oirekyselyllä mutta mielellään myös elämänlaatukyselyn avulla.
- Tavoitteena ovat pysyvät liikuntatottumukset ja aktiivisempi elämä. (Ks. käytännön ohje liikunnallisen keuhkokuntoutuksen järjestämisestä Keuhkosairaudet – Diagnostiikka ja hoito oppikirjasta) «Katajisto M, Laitinen T. Keuhkopotilaan kuntoutus. Kirjassa: Keuhkosairaudet – Diagnostiikka ja hoito. Kaarteenaho R, Halme M, Koskela H, Saaresranta (toim.)., Kustannus Oy Duodecim 2021, s. 492»57.
- Liikunnan Käypä hoito suositus on sovellettavissa myös keuhkoahtaumatautia sairastavan kohdalla «Liikunta»3, «Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Liikunta- ja Urheilulääketieteen Erikoislääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. »58.
Toistuvat pahenemisvaiheet heikentävät potilaan toimintakykyänopeasti. Liikunnallinen kuntoutus myös heti keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen jälkeen on turvallista ja todennäköisesti pienentää uuden sairaalahoidon riskiä, parantaa fyysistä suorituskykyä «Liikunnallinen kuntoutus myös heti keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen jälkeen on turvallista ja todennäköisesti pienentää uuden sairaalahoidon riskiä ja parantaa fyysistä suorituskykyä verrattuna tavanomaiseen hoitoon tai ei hoitoa -ryhmään.»B, sekä kuoleman riskiä «Ryrsø CK, Godtfredsen NS, Kofod LM, ym. Lower mortality after early supervised pulmonary rehabilitation following COPD-exacerbations: a systematic review and meta-analysis. BMC Pulm Med 2018;18(1):154»59, «Puhan MA, Gimeno-Santos E, Scharplatz M, ym. Pulmonary rehabilitation following exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2011;(10):CD005305 »60. Liikunnallista kuntoutusta tulisi tarjota toistuvista pahenemisvaiheista kärsiville.
Kuntoutus voidaan toteuttaa myös etänä «Pulmonary rehabilitation delivered via telerehabilitation for people with chronic respiratory disease achieves outcomes similar to those of traditional centre-based pulmonary rehabilitation, with no safety issues identified.»C.

Ravitsemustilan huomioiminen

Suositus: Ravitsemustila arvioidaan osana keuhkoahtaumatautia sairastavan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa.

Sairaalaan tai kuntoutuslaitokseen joutuneista vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavista osa kärsii aliravitsemuksesta ja katabolisesta aineenvaihdunnasta. Huono ravitsemustila heikentää ennustetta. Erityisruokavaliosta ei kuitenkaan ole hyötyä «Ferreira IM, Brooks D, Lacasse Y, ym. Nutritional support for individuals with COPD: a meta-analysis. Chest 2000;117(3):672-8 »61.
Jos keuhkoahtaumatautia sairastavan potilaan painoindeksi on alle 21 kg/m², kyseessä on jo aliravitsemustila. Normaalipainoisen tai hoikan potilaan tahaton yli 10 %:n laihtuminen viimeisen puolen vuoden aikana voi olla merkki riittämättömästä energiansaannista tai hengityslihasten lisääntyneen hapenkulutuksen aiheuttamasta lisääntyneestä energiankulutuksesta. Aliravittujen keuhkoahtaumatautia sairastavien potilaiden paino ilmeisesti nousee ja kolmen kuukauden kuolleisuusriski pienenee jonkin verran proteiinipitoisia ravintolisiä käytettäessä «Aliravittujen keuhkoahtaumatautipotilaiden paino ilmeisesti nousee ja kolmen kuukauden kuolleisuusriski pienenee jonkin verran proteiinipitoisia ravintolisiä käytettäessä.»B, ravitsevan ja monipuolisen ruokavalion lisänä.
Vajaaravitsemuksen tunnistamisessa ja luokittelussa voi käyttää NRS2002-ravitsemuskyselyä «https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/ravitsemushoito/»2.
Merkittävästi keskivartalolihavien keuhkoahtaumatautia sairastavien potilaiden on syytä laihduttaa.

Rokotukset

Suositus: Keuhkoahtaumatautia sairastavien potilaiden rokotuksissa seurataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallisia suosituksia.

Influenssarokote vähentää keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita «Kopsaftis Z, Wood-Baker R, Poole P. Influenza vaccine for chronic obstructive pulmonary disease (COPD). Cochrane Database Syst Rev 2018;6(6):CD002733 »62. Vuosittaista influenssarokotusta suositellaan kaikille keuhkoahtaumatautia sairastaville.
Koronarokote vähentää pahenemisvaiheriskiä keuhkoahtaumataudissa «Kim SH, Lee H, Kim MJ, ym. Effects of Vaccination on Acute Exacerbation of Chronic Obstructive Pulmonary Disease: A Nationwide Population-Based Cohort Study. Tuberc Respir Dis (Seoul) 2025;88(3):526-5»63. Keuhkoahtaumatauti on vakavan koronainfektion riskitekijä, ja koronarokotetta suositellaan sitä sairastaville. Rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan «https://thl.fi/nakemyksemme/korkeasta-rokotuskattavuudesta-on-pidettava-huolta/kansallinen-rokotusohjelma-mita-rokotteita-eri-ikaisille-suositellaan-»3 kaikille yli 75-vuotiaille ja niille alle 75-vuotiaille keuhkoahtaumatautia sairastaville, joilla on toinenkin vakavalle koronainfektiolle altistava sairaus.
Pneumokokkirokote vähentää keuhkokuumeita ja keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita «Walters JA, Tang JN, Poole P, ym. Pneumococcal vaccines for preventing pneumonia in chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2017;1(1):CD001390 »64. Kansallisen rokotusohjelman mukaan pneumokokkirokotus annetaan 65–84-vuotiaille keuhkoahtaumatauta sairastaville potilaille (PCV13 tai PCV20) «https://thl.fi/nakemyksemme/korkeasta-rokotuskattavuudesta-on-pidettava-huolta/kansallinen-rokotusohjelma-mita-rokotteita-eri-ikaisille-suositellaan-»3.
RSV-rokotteesta on väestötasolla osoitettu hyötyä vaikeiden alahengitystieinfektioiden ja niiden sairaalahoidon ehkäisyssä. Rokotteesta on hyötyä myös keuhkoahtaumataudissa «Singer D, Steffens A, La EM, ym. Effectiveness of the Adjuvanted Respiratory Syncytial Virus Prefusion F3 Vaccine in Preventing Major Adverse Cardiovascular Events and Severe Exacerbations of COPD and»65, mutta rokote on tällä hetkellä (4.11.2026) omakustanteinen.

Lääkehoito

Suositus: Oireiselle tai keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen sairastaneelle potilaalle tarjotaan aktiivisesti lääkehoitoa.

Lääkehoidon periaatteet

Lääkehoidon tarkoituksena on parantaa potilaan nykytilaa (vähentää oireita, parantaa keuhkojen toimintaa ja parantaa suorituskykyä) ja parantaa potilaan ennustetta (vähentää pahenemisvaiheita ja kuolleisuutta).
Jos lääkehoito on aloitettu pahenemisvaiheiden tai kuolleisuuden vähentämiseksi, sitä jatketaan, vaikkei oireiden tai keuhkojen toiminnan todettaisi parantuneen.
Keuhkoahtaumataudin lääkehoito valitaan oireiden, pahenemisvaiheiden ja tulehdustyypin mukaan (kuva «Keuhkoahtaumataudin diagnostiikka ja arviointi sekä hoidon määräytyminen»1).
Sopiva lääkehoito tulee arvioida uudelleen jokaisen seurantakäynnin yhteydessä (kuva «Keuhkoahtaumataudin diagnostiikka ja arviointi sekä hoidon määräytyminen»1), koska tarve saattaa taudin edetessä muuttua (erityisesti pahenemisvaiheiden riskin osalta).
Keuhkoahtaumataudin hoitoon käytettäviä lääkeaineita eri lääkeaineryhmistä (SAMA [Short-Acting Muscarinic Antagonist eli lyhytvaikutteinen antikolinergi], SABA [Short-Acting Beta-Agonist eli lyhytvaikutteinen beeta2-agonisti], LAMA [Long-Acting Muscarinic Antagonist eli pitkävaikutteinen antikolinergi], LABA [Long-Acting Beta-Agonist eli pitkävaikutteinen beeta2-agonisti], ICS [Inhaled Corticosteroid eli inhaloitavaa kortikosteroidi], roflumilasti) voi yhdistellä vapaasti, mutta samalle potilaalle valitaan kustakin lääkeaineryhmästä vain yksi käytettävä lääkeaine.
- Huomioi kiinteiden yhdistelmävalmisteiden tapauksessa (ICS + LABA, LABA + LAMA, ICS + LABA + LAMA), ettei niiden rinnalle valita samoista ryhmistä toisia lääkeaineita.
- Lyhytvaikutteisen ja pitkävaikutteisen beeta2-agonistin yhdistämisessä ei yleensä ole ongelmia, mutta lyhytvaikutteisen ja pitkävaikutteisen antikolinergin yhdistäminen voi lisätä haittavaikutusten riskiä.

Inhalaatiolääkitys

Tarvittaessa oireiden lievitykseen otettava lyhytvaikutteinen avaava lääke on tarpeellinen useimmille potilaille, olipa heillä tarvetta säännölliseen lääkehoitoon tai ei «Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease (GOLD). Global Strategy for the Prevention, Diagnosis and Management of COPD. 2026 Report. Available from: https://goldcopd.org/2026-gold-report-»2.
Säännöllinen lääkitys on tarpeen, jos potilaalla on jatkuvia oireita keuhkoahtaumataudista (CAT ≥ 10 pistettä) tai hänellä on suurentunut riski saada keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita (edeltävänä vuotena yksikin suun kautta annosteltava glukokortikoidi (OCS) tai mikrobilääkehoitoinen pahenemisvaihe)
- Tavallisesti säännöllinen hoitava lääke on kahden pitkävaikutteisen avaavan yhdistelmä (LAMA + LABA)
  - LAMA + LABA yhdistelmä on tehokkaampi kuin LAMA tai LABA yksinään vähentämään oireita, parantamaan elämänlaatua, parantamaan keuhkojen toimintaa ja vähentämään pahenemisvaiheita, olivatpa hoidon aloituksen syynä oireet tai pahenemisvaiheriski «Maltais F, Bjermer L, Kerwin EM, ym. Efficacy of umeclidinium/vilanterol versus umeclidinium and salmeterol monotherapies in symptomatic patients with COPD not receiving inhaled corticosteroids: the E»66, «Oba Y, Keeney E, Ghatehorde N, ym. Dual combination therapy versus long-acting bronchodilators alone for chronic obstructive pulmonary disease (COPD): a systematic review and network meta-analysis. Co»67, «Ni H, Moe S, Soe Z, ym. Combined aclidinium bromide and long-acting beta2-agonist for chronic obstructive pulmonary disease (COPD). Cochrane Database Syst Rev 2018;12(12):CD011594 »68.
- Jos hoitoon tarvitaan myös inhaloitavaa glukokortikoidihoitoa (ICS), lääkehoito on yleensä ICS + LABA + LAMA yhdistelmä.
  - ICS-hoidosta hyötymistä ennustavat aiemmat pahenemisvaiheet, veren eosinofiilimäärä ≥ 0,3 x 10⁹ solua/l (pienempi hyöty jo tasolla yli 0,1) ja samanaikainen astma. ICS-hoitoon liittyvät haitat (infektioriskin lisääntyminen, paikalliset limakalvohaitat) todennäköisesti ylittävät hyödyt potilailla, joilla on ollut runsaasti aiempia keuhkokuumeita, aiempi mykobakteeri-infektio tai veren eosinofiilimäärä < 0,1 x 10⁹ solua/l. Keuhkoahtaumataudissa ei pitäisi käyttää suurta ICS-annosta «Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease (GOLD). Global Strategy for the Prevention, Diagnosis and Management of COPD. 2026 Report. Available from: https://goldcopd.org/2026-gold-report-»2, «Pascoe S, Barnes N, Brusselle G, ym. Blood eosinophils and treatment response with triple and dual combination therapy in chronic obstructive pulmonary disease: analysis of the IMPACT trial. Lancet Re»69, «Bafadhel M, Rabe KF, Martinez FJ, ym. Benefits of Budesonide/Glycopyrronium/Formoterol Fumarate Dihydrate on COPD Exacerbations, Lung Function, Symptoms, and Quality of Life Across Blood Eosinophil Ra»70, «Martinez FJ, Rabe KF, Ferguson GT, ym. Reduced All-Cause Mortality in the ETHOS Trial of Budesonide/Glycopyrrolate/Formoterol for Chronic Obstructive Pulmonary Disease. A Randomized, Double-Blind, Mul»50.
  - ICS + LABA + LAMA yhdistelmä näyttää olevan pahenemisvaiheista kärsivillä potilailla tehokkaampi kuin LAMA + LABA vähentämään pahenemisvaiheita, parantamaan elämänlaatua ja vähentämään kuolleisuutta «ICS/LABA/LAMA reduces exacerbations and all-cause mortality, and improves health-related quality of life when compared to LABA/LAMA in symptomatic COPD patients with previous exacerbation.»B, «van Geffen WH, Tan DJ, Walters JA, ym. Inhaled corticosteroids with combination inhaled long-acting beta2-agonists and long-acting muscarinic antagonists for chronic obstructive pulmonary disease. Coc»71 ja tämä hyöty painottuu niihin potilaisiin, joilla on suurentunut veren eosinofiilimäärä «Pascoe S, Barnes N, Brusselle G, ym. Blood eosinophils and treatment response with triple and dual combination therapy in chronic obstructive pulmonary disease: analysis of the IMPACT trial. Lancet Re»69, «Bafadhel M, Rabe KF, Martinez FJ, ym. Benefits of Budesonide/Glycopyrronium/Formoterol Fumarate Dihydrate on COPD Exacerbations, Lung Function, Symptoms, and Quality of Life Across Blood Eosinophil Ra»70, «Martinez FJ, Rabe KF, Ferguson GT, ym. Reduced All-Cause Mortality in the ETHOS Trial of Budesonide/Glycopyrrolate/Formoterol for Chronic Obstructive Pulmonary Disease. A Randomized, Double-Blind, Mul»50.
  - ICS + LABA + LAMA yhdistelmä näyttää olevan pahenemisvaiheista kärsivillä potilailla tehokkaampi kuin ICS + LABA «Lipson DA, Barnhart F, Brealey N, ym. Once-Daily Single-Inhaler Triple versus Dual Therapy in Patients with COPD. N Engl J Med 2018;378(18):1671-1680 »72, «Rabe KF, Martinez FJ, Ferguson GT, ym. Triple Inhaled Therapy at Two Glucocorticoid Doses in Moderate-to-Very-Severe COPD. N Engl J Med 2020;383(1):35-48 »73.

Inhalaatiolaitteen valinta

Huomattava osa potilaista ei osaa käyttää inhalaattoriaan oikein «Yawn BP, Colice GL, Hodder R. Practical aspects of inhaler use in the management of chronic obstructive pulmonary disease in the primary care setting. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis 2012;7():495-502 »74, joten sen käyttöä on tärkeää opettaa lääkitystä aloitettaessa ja seurantakäynneillä.
Jauheinhalaattorin käyttö ei vaadi potilaalta laitteen laukaisun ja sisäänhengityksen koordinointia, mutta se vaatii riittävän sisäänhengitysvoiman ja nopeuden.
Ponnekaasuaerosolin tai lääkesumuinhalaattorin (soft mist inhaler) käyttöön riittää hidas sisäänhengitys, mutta potilaan pitää osata koordinoida laitteen laukaisu sisäänhengityksen alkuun.
Tilanjatkeen käyttö ponnekaasuaerosolien kanssa vähentää koordinaation tarvetta, ja vähentää suuhun ja nieluun jäävien paikallishaittoja aiheuttavien suurien lääkepisaroiden määrää «Laube BL, Janssens HM, de Jongh FH, ym. What the pulmonary specialist should know about the new inhalation therapies. Eur Respir J 2011;37(6):1308-31 »75.
Useimmilla potilailla sisäänhengitysnopeus riittää jauheinhalaattorin käyttöön, tarvittaessa käytetään ponnekaasuaerosolia tai lääkesumuinhalaattoria (soft mist inhaler). Koordinaatio-ongelmien vuoksi tarvitaan ponnekaasuaerosolien käytössä usein myös tilanjatke ja tarvittaessa maski ja avustaja.
Jauheinhalaattorilla, lääkesumuinhalaattorilla (soft mist inhaler) ja uusia ympäristöystävällisiä ponneaineita sisältävillä ponnekaasuaerosoleilla on huomattavasti pienempi ilmastoa lämmittävä hiilijalanjälki kuin tavanomaisia ponneaineita sisältävillä ponnekaasuaerosoleilla «Woodcock A, Beeh KM, Sagara H, ym. The environmental impact of inhaled therapy: making informed treatment choices. Eur Respir J 2022;60(1): »76, «Vartiainen V, Woodcock AA, Wilkinson A, ym. Thoughtful prescription of inhaled medication has the potential to reduce inhaler-related greenhouse gas emissions by 85. BMJ Open Respir Res 2024;11(1): »77. Ensisijaisesti tulisi käyttää ympäristöystävällisiä inhalaattoreita, jos hoidollisesti ei ole syytä valita toisin.
Sopivan inhalaattorin valinnan periaatteet esitetään taulukossa « Sopivan inhalaattorin valinta. Mukailtu lähteestä .»2.

Taulukko 2. Sopivan inhalaattorin valinta. Mukailtu lähteestä «Chapman KR, Voshaar TH and Virchow JC. Inhaler choice in primary practice Eur Respir rev 2005;14:117-22»78.
Sopivan inhalaattorin valinta
*Raja-arvo on jauheinhalaattorikohtainen
1. Arvioi käsi-hengityskoordinaatio. 2. Arvioi tai mittaa sisäänhengitysnopeus.
Hyvä koordinaatio		Huono koordinaatio
Sisäänhengitysnopeus > 30 l/min*	Sisäänhengitysnopeus < 30 l/min*	Sisäänhengitysnopeus > 30 l/min*	Sisäänhengitysnopeus < 30 l/min*
Jauheinhalaattori Ponnekaasuaerosoli Soft Mist Inhaler Autohaler	Ponnekaasuaerosoli Soft Mist Inhaler	Jauheinhalaattori Autohaler Ponnekaasuaerosoli + tilanjatke (Soft Mist Inhaler)	Ponnekaasuaerosoli + tilanjatke (Soft Mist Inhaler)

Muut pitkäaikaisessa hoidossa käytettävät lääkkeet

Roflumilasti

Roflumilasti vähentää keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita ja parantaa keuhkojen toimintaa, mutta sillä on merkittäviä haittavaikutuksia «Roflumilasti vähentää keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita ja parantaa keuhkojen toimintaa, mutta sillä on merkittäviä haittavaikutuksia.»A. Roflumilasti vähentää keskivaikeita (systeemistä glukokortikoidia vaativa) ja vaikeita (sairaalahoitoon tai kuolemaan johtava) keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita potilailla, joilla on vaikea obstruktio (FEV₁ < 50 %), krooninen keuhkoputkitulehdus ja toistuvia pahenemisvaiheita tavanomaisesta hengitettävästä lääkehoidosta huolimatta vaikutukset elämänlaatuun ja oireisiin sen sijaan ovat vähäisempiä «Kankaanranta H. Keuhkoahtaumataudin uudet lääkkeet indakateroli ja roflumilasti. Suom Lääkäril 2013;68:299-306»79, «Chong J, Poole P, Leung B, ym. Phosphodiesterase 4 inhibitors for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2011;(5):CD002309 »80.
Roflumilastin tehokkuuden on raportoitu olevan suurempi potilailla, jotka ovat sairastaneet yli 3 keskivaikeaa tai ≥ 1 sairaalahoitoista pahenemisvaihetta «Martinez FJ, Rabe KF, Sethi S, ym. Effect of Roflumilast and Inhaled Corticosteroid/Long-Acting β2-Agonist on Chronic Obstructive Pulmonary Disease Exacerbations (RE(2)SPOND). A Randomized Clinical Tr»81.
Roflumilastin tehokkuus kolmoishoitoa saavilla potilailla on verrattavissa ICS + LABA:a käyttävillä tehokkuuteen, kun taas kaksoisavaavaa käyttävillä vaikutuksen suuruus saattaa olla pienempi kuin ICS-yhdistelmiä käyttävillä «Lee HW, Sun J, Lee HJ, ym. Differential response to roflumilast in patients with chronic obstructive pulmonary disease: real-world evidence. J Thorac Dis 2024;16(2):1338-1349 »82.

Kotihappihoito

Hoito aloitetaan erikoissairaanhoidossa.
Vaikealle keuhkoahtaumataudille on tyypillistä keuhkojen toiminnan ja hemodynamiikan vähittäinen huononeminen. Lopulta seurauksena saattaa olla valtimoveren happikyllästeisyyden pysyvä väheneminen ja sen seurauksena kudosten hapenpuute.
Krooniseen hypoksemiaan voivat liittyä muun muassa keuhkovaltimopaineen suureneminen, sekundaarinen polysytemia, neuropsykologisten toimintojen heikkeneminen ja erityisesti yöllä esiintyvät sydämen rytmihäiriöt.
Kotihappihoito ilmeisesti pienentää kuolleisuutta keuhkoahtaumatautia sairastavilla potilailla, joilla on vaikea hypoksemia «Kotihappihoito ilmeisesti pienentää kuolleisuutta keuhkoahtaumatautipotilailla, joilla on vaikea hypoksemia.»B. Yöllä annettava pienivirtauksinen happihoito (vähintään 15 tuntia vuorokaudessa) vähentää valikoiduilla hypokseemisilla potilailla merkitsevästi keuhkoahtaumataudin aiheuttamaa kuolleisuutta, mutta paras vaikutus kuolleisuuteen saadaan ympärivuorokautisella (20–24 h/vrk) happihoidolla.
Kotihappihoidosta ei ole ilmeisesti apua kuolleisuuden pienentämiseen lievässä tai keskivaikeassa hypoksemiassa «Kotihappihoidosta ei ole ilmeisesti apua kuolleisuuden pienentämiseen lievässä tai keskivaikeassa hypoksemiassa.»B.
Pysyvässä happihoidossa olevat potilaat eivät ilmeisesti hyödy rasituksessa käytettävästä, mukana kannettavasta happilisästä «Pysyvässä happihoidossa olevat potilaat eivät ilmeisesti hyödy rasituksessa käytettävästä, mukana kannettavasta happilisästä.»B.

Kotihappihoidon aloittamisen kriteerit

Potilaan pitää olla tupakoimaton ja riittävän yhteistyökykyinen. Valtimoveren happiosapaineen tulee kahdessa erillisessä vähintään 3 viikon välein otetussa näytteessä olla alle 7,3 kPa, kun potilas hengittää huoneilmaa ja on stabiilissa vaiheessa. Pelkkä rasitushypoksemia ei ole happihoidon aihe. Kriteeri täyttyy myös, jos happiosapaine on 7,3–8,0 kPa ja jokin seuraavista lisäkriteereistä täyttyy:
- merkkejä kohonneesta keuhkovaltimopaineesta, esimerkiksi turvotuksia
- sekundaarinen polysytemia (hematokriitti yli 55 %)
- happihoidolla saavutettu toivottu vaste (PaO2 yli 8,0kPa) ilman haitalliseksi katsottavaa valtimoveren hiilidioksidiosapaineen nousua.
Happihoito toteutetaan sairaalan apuvälineyksiköstä lainattavalla happirikastimella. Happirikastinhoidon tarvearvio tehdään keuhkosairauksien yksikössä lähetteen perusteella.
Kodin ulkopuolella liikkuvat potilaat voivat käyttää happipulloja ja akullisen happirikastimia. Kalliimpi vaihtoehto on nestehappi (kotisäiliö ja täytettävä kannettava säiliö). Nestehappi ja happipullot määrätään reseptillä, joka toimitetaan kaasun toimittajalle. Hapesta ja laitteiden vuokrasta saa sairausvakuutuksen peruskorvauksen. Rasitushapen hyödyllisyys potilaan liikunnallisen aktiivisuuden ylläpitämiseksi arvioidaan yksilöllisesti.
Kuntoutusohjaaja tai asiantuntijasairaanhoitaja ohjaa happihoidon aloituksessa ja kotiseurannassa.
Happihoidon käyttämättömyys tai tupakointi happihoidon aikana on aihe kotihappihoidon lopettamiseen, ja tämä tulee kirjata sairauskertomukseen.
- Tupakoinnissa häkä estää hapen kuljetuksen verenkierrossa, ja tupakointi on tulipaloriski.
Jos happikyllästeisyys stabiilissa tilanteessa ja levossa on yli 90 %, happihoidon kriteerit eivät todennäköisesti täyty.

Noninvasiivinen ventilaatio stabiilissa keuhkoahtaumataudissa

Yönaikainen noninvasiivinen ventilaatio (NIV) stabiilissa keuhkoahtaumataudissa ei hyperkapnisilla potilailla todennäköisesti vähennä pahenemisvaiheita tai sairaalahoidon tarvetta eikä paranna kaasujenvaihtoa, rasituksensietokykyä, elämänlaatua, hengityslihasvoimaa tai unen tehokkuutta, mutta se saattaa vähentää kuolleisuutta ja parantaa lyhytaikaisesti elämänlaatua «Yönaikainen noninvasiivinen ventilaatio (NIV) stabiilissa keuhkoahtaumataudissa ei hyperkapnisilla potilailla todennäköisesti vähennä pahenemisvaiheita tai sairaalahoidon tarvetta eikä paranna kaasujenvaihtoa, rasituksensietokykyä, hengityslihasvoimaa tai unen tehokkuutta, mutta se saattaa vähentää kuolleisuutta ja parantaa lyhytaikaisesti elämänlaatua.»C.
Jos potilaalla on adekvaatin hoidon aikana krooninen hyperkapnia ja toistuvia pahenemisvaiheita, joiden aikana hän tarvitsee noninvasiivista tai invasiivista ventilaatiota, tai voimakas hyperkapnia happihoidon aikana ja oireita yöllisestä hypoventilaatiosta, yöllistä noninvasiivista ventilaatiota voidaan harkita (joko happihoidon kera tai ilman).
Laitteen käyttämättömyys on aihe laitehoidon lopettamiseen, ja tämä pitää kirjata sairauskertomukseen.

Kirurginen hoito

Sopiva potilas voidaan lähettää erikoissairaanhoitoon keuhkonsiirtoarvioon, jos potilas on lopettanut tupakoinnin, tauti etenee, esiintyy pahenemisvaiheita ja oireet lisääntyvät maksimaalisesta lääkkeettömästä (mm. liikunnallinen kuntoutus) ja lääkkeellisestä hoidosta huolimatta «Sydän- ja keuhkonsiirrot: Indikaatiot, lääkehoito ja seuranta. HUS Sydän- ja keuhkokeskus 2026; https://www.hus.fi/sites/default/files/2026-02/hus_sydan-ja_keuhkonsiirrot-indikaatiot_laakehoito_ja_s»93.
Potilas tulee ohjata keuhkonsiirtoarvioon riittävän varhaisessa vaiheessa, koska iäkkyys ja pitkä tupakointihistoria aiheuttavat usein liitännäissairauksia ja suurentuneen syöpäriskin, jotka voivat estää keuhkonsiirron.
Keuhkonsiirron tavoitteena on elinajan pidentäminen ja elämänlaadun parantaminen potilailla, joilla on loppuvaiheen etenevä keuhkoahtaumatauti, johon ei ole jäljellä tehokkaita hoitomuotoja.
Keuhkonsiirtoarvion yhteydessä tehdään keuhkojen kirurgisen pienennystoimenpiteen (LVRS, lung volume reduction surgery) arvio.
Keuhkoahtaumatautia sairastavan potilaan oikean lähettämisen ja listalle asettamisen ajankohtaa arvioidaan BODE-indeksin avulla «Leard LE, Holm AM, Valapour M, ym. Consensus document for the selection of lung transplant candidates: An update from the International Society for Heart and Lung Transplantation. J Heart Lung Transpl»94. BODE-indeksi on työkalu potilaan ennusteen arvioimiseksi, ja siinä otetaan huomioon painoindeksi, obstruktion vaikeusaste (FEV₁ % viitearvosta), hengenahdistuksen aste (mMRC-testi) «Modified Medical research council dyspnea scale (mMRC)»3 ja 6 minuutin kävelytestin tulos «Celli BR, Cote CG, Marin JM, ym. The body-mass index, airflow obstruction, dyspnea, and exercise capacity index in chronic obstructive pulmonary disease. N Engl J Med 2004;350(10):1005-12 »95.
Keuhkojen pienennysleikkauksessa poistetaan vaikeaa emfyseemaa sairastavilta keuhkoista pahimmin tuhoutuneita alueita. Volyymireduktiokirurgia ilmeisesti hyödyttää oikein valittuja potilaita «Volyymireduktiokirurgia ilmeisesti hyödyttää oikein valittuja potilaita.»B.
Endoskooppinen keuhkotilavuuden reduktio esimerkiksi keuhkoputkiin asennettavien venttiileiden avulla saattaa olla hoitomahdollisuus vaikeassa emfyseemassa.

Hoitojen vaikutus kuolleisuuteen

Keuhkoahtaumatautia sairastavan potilaan kuolleisuuteen vaikuttavaa hoitoa ovat
- tupakkavieroitus «Anthonisen NR, Skeans MA, Wise RA, ym. The effects of a smoking cessation intervention on 14.5-year mortality: a randomized clinical trial. Ann Intern Med 2005;142(4):233-9 »96,
- kuntoutus sairaalahoidon aikana tai 4 viikkoa kotiutumisen jälkeen «Puhan MA, Gimeno-Santos E, Scharplatz M, ym. Pulmonary rehabilitation following exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2011;(10):CD005305 »60, «Ryrsø CK, Godtfredsen NS, Kofod LM, ym. Lower mortality after early supervised pulmonary rehabilitation following COPD-exacerbations: a systematic review and meta-analysis. BMC Pulm Med 2018;18(1):154»59,
- inhaloitava kolmoislääkitys (LABA + LAMA + ICS) oikein valituilla potilailla «Lipson DA, Crim C, Criner GJ, ym. Reduction in All-Cause Mortality with Fluticasone Furoate/Umeclidinium/Vilanterol in Patients with Chronic Obstructive Pulmonary Disease. Am J Respir Crit Care Med 20»97, «Martinez FJ, Rabe KF, Ferguson GT, ym. Reduced All-Cause Mortality in the ETHOS Trial of Budesonide/Glycopyrrolate/Formoterol for Chronic Obstructive Pulmonary Disease. A Randomized, Double-Blind, Mul»50,
- happihoito vaikeassa hypoksemiassa (valtimoveren happiosapaine alle 7,3 kPa tai alle 8 kPa ja cor pulmonale tai sekundaarinen polysytemia) «Continuous or nocturnal oxygen therapy in hypoxemic chronic obstructive lung disease: a clinical trial. Nocturnal Oxygen Therapy Trial Group. Ann Intern Med 1980;93(3):391-8 »98, «Long term domiciliary oxygen therapy in chronic hypoxic cor pulmonale complicating chronic bronchitis and emphysema. Report of the Medical Research Council Working Party. Lancet 1981;1(8222):681-6 »99,
- NIV hengitystukihoito «Köhnlein T, Windisch W, Köhler D, ym. Non-invasive positive pressure ventilation for the treatment of severe stable chronic obstructive pulmonary disease: a prospective, multicentre, randomised, contr»100 ja
- keuhkojen pienennysleikkaus LVRS «Fishman A, Martinez F, Naunheim K, ym. A randomized trial comparing lung-volume-reduction surgery with medical therapy for severe emphysema. N Engl J Med 2003;348(21):2059-73 »101 ylälohkojen emfyseemassa oikein valituilla potilailla.
Ks. lisätietoaineisto «Kuolleisuuteen vaikuttavat hoidot keuhkoahtaumataudissa»4.

Pahenemisvaihe

Suositus: Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihe tunnistetaan nopeasti ja hoidetaan sen vaikeus huomioiden.

Suositus: Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa tehostetaan hoitoa ja järjestetään seuranta.

Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa potilaan hengitystieoireet vaikeutuvat muutaman päivän–14 vuorokauden kuluessa tavanomaisesta päivittäisestä vaihtelusta «Celli BR, Fabbri LM, Aaron SD, ym. An Updated Definition and Severity Classification of Chronic Obstructive Pulmonary Disease Exacerbations: The Rome Proposal. Am J Respir Crit Care Med 2021;204(11):1»102. Pahenemisvaiheessa lääkitystä joudutaan väliaikaisesti tehostamaan «Global Strategy for the Diagnosis, Management and Prevention of Chronic Obstructive Lung Disease (2019 report), Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease (GOLD) 2019. Available from: http»31.
Pahenemisvaiheen diagnoosi on kliininen, ja sen merkkejä ovat
- lisääntynyt hengenahdistus
- yskä
- mahdollisesti märkäiset yskökset.
Pahenemisvaiheeseen voi liittyä nopea syke ja kiihtynyt hengitystaajuus.
Pahenemisvaiheen vaikeus ja liitännäissairaudet ohjaavat hoitopaikan valintaa (kuva «Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihe»2). Vaikeuden arvioinnin apuna voidaan tilanteen ja hoitopaikan mukaan mitata hengitystaajuus ja happisaturaatio. Jos verikaasuanalyysi on saatavilla, asidoosi (pH < 7,35) tai merkittävä hiilidioksidin kertyminen (> 6 kPa) kertovat vaikeasta pahenemisvaiheesta.
Avaavat inhalaatiolääkkeet ovat ensilinjan hoito pahenemisvaiheen oireiden lievittämisessä.
Sairastettu pahenemisvaihe on seuraavan pahenemisvaiheen merkittävin riskitekijä.
Taipumus pahenemisvaiheisiin on yksilöllinen. Kaikilla potilailla ei esiinny pahenemisvaiheita, mutta osalla pahenemisvaiheita on toistuvasti. Heikentynyt keuhkotoiminta (FEV₁ < 50 % viitearvosta) suurentaa pahenemisvaiheiden riskiä.
Tärkeimmät pahenemisvaiheita laukaisevista tekijöistä ovat hengitystieinfektiot (60–80 %:ssa tapauksista) «Celli BR, Fabbri LM, Aaron SD, ym. An Updated Definition and Severity Classification of Chronic Obstructive Pulmonary Disease Exacerbations: The Rome Proposal. Am J Respir Crit Care Med 2021;204(11):1»102, «Bhatt SP, Agusti A, Bafadhel M, ym. Phenotypes, Etiotypes, and Endotypes of Exacerbations of Chronic Obstructive Pulmonary Disease. Am J Respir Crit Care Med 2023;208(10):1026-1041 »103.
Pahenemisvaiheeseen ajautuneen potilaan kokonaistilaa arvioitaessa pitäisi sulkea pois muut mahdolliset tilan huononemisen syyt, kuten keuhkokuume, toistuva aspiraatio, sydäninfarkti, rytmihäiriöt, sydämen vajaatoiminta, keuhkoveritulppa, ilmarinta ja keuhkopussineste. Toisaalta edellä mainitut tilat voivat yhtä hyvin laukaista pahenemisvaiheen tai pahentaa sitä. Myös lääkehoidon keskeyttäminen saattaa johtaa pahenemisvaiheeseen.
Erityisesti sairaalahoitoon johtavat ja toistuvat pahenemisvaiheet heikentävät merkittävästi potilaan elämänlaatua ja ennustetta (sairaalahoidon jälkeen 3 ja 5 vuoden kuolleisuus 43 % ja 51 %) «Hoogendoorn M, Hoogenveen RT, Rutten-van Mölken MP, ym. Case fatality of COPD exacerbations: a meta-analysis and statistical modelling approach. Eur Respir J 2011;37(3):508-15 »104. Aiempi sairaalahoitoon johtanut pahenemisvaihe ja vaikeat liitännäissairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, liittyvät kuolemanriskiin pahenemisvaiheessa «Global Strategy for the Diagnosis, Management and Prevention of Chronic Obstructive Lung Disease (2019 report), Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease (GOLD) 2019. Available from: http»31, «Singh D, Han MK, Hawkins NM, ym. Implications of Cardiopulmonary Risk for the Management of COPD: A Narrative Review. Adv Ther 2024;41(6):2151-2167 »105.

Alkututkimukset ja osastohoidon tarpeen arvio

Keuhkoahtaumataudin pahenemisen tutkimus- ja hoitoalgoritmi esitetään kuvassa (kuva «Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihe»2).
Pahenemisvaiheen arvioinnissa anamneesi on avainasemassa. Siinä tulee selvittää potilaan
- keskivaikeiden glukokortikoidilla tai mikrobilääkkeillä hoidettujen pahenemisvaiheiden määrä ja osastohoitoon johtaneet vaikeat pahenemisvaiheet, hengitystieahtauman vaikeusaste (FEV₁)
- hengenahdistuksen ja uusien oireiden kesto ja voimakkuus
- muut pitkäaikaissairaudet
- nykyinen lääkitys ja lääkkeenottotekniikka
Pahenemisvaihe voi olla keuhkoahtaumataudin ensimmäinen ilmentymä
Potilaan statuksessa huomioitavia asioita ovat mm. ihon syanoosi, kalpeus tai punakkuus, syke, hengitystaajuus, sydän- ja hengitysäänet, apuhengityslihasten käyttö ja perifeeriset turvotukset.
Happeutuminen arvioidaan pulssioksimetrilla (suuntaa antava arvo). Verikaasuanalyysi on suositeltava lievää vaikeammassa pahenemisvaiheessa ventilaatiotilanteen arvioimiseksi.
Hengenahdistuksen vaikeus kysytään (VAS 0–10).
Yskösten märkäisyys eli purulenssi (yskös on väriltään kellertävä tai vihertävä) viittaa bakteeritulehdukseen ja on riittävä merkki mikrobilääkekuurin aloittamiseksi «Global Strategy for the Diagnosis, Management and Prevention of Chronic Obstructive Lung Disease (2019 report), Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease (GOLD) 2019. Available from: http»31, vaikka CRP-pitoisuus olisi normaali.
Erotusdiagnostisena tutkimuksena sekä sydämen vajaatoimintaa, keuhkokuumetta tai ilmarintaa epäiltäessä otetaan keuhkokuva
Potilaasta otetaan perusverikokeet (TVK tai PVK ja eosinofiilit, CRP, kreatiniini ja elektrolyytit) ja EKG.
Spirometriaa ei ole suositeltavaa tehdä pahenemisvaiheen yhteydessä, koska tuolloin sen tekeminen saattaa olla potilaalle vaikeaa ja tulokset ovat epäluotettavia.
Pahenemisvaiheen vakavuuden ja potilaan perustilanteen (mm. obstruktion vaikeus, sairastettujen pahenemisvaiheiden määrä ja pitkäaikaissairaudet) mukaan pahenemisvaiheen hoito toteutetaan kotona (yli 80 % tapauksista) tai osastolla.

Pahenemisvaiheen hoito

Hoidon tavoitteena on
- vähentää pahenemisvaiheen haitallisia vaikutuksia potilaaseen
- ehkäistä seuraavia pahenemisvaiheita
- parantaa potilaan ennustetta «Global Strategy for the Diagnosis, Management and Prevention of Chronic Obstructive Lung Disease (2019 report), Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease (GOLD) 2019. Available from: http»31.
Peruslääkehoitoon, jonka käyttö onnistuu hyvin avohoidossa, kuuluvat keuhkoputkia avaavat lääkkeet (bronkodilaattorit), glukokortikoidi ja mikrobilääkkeet.
- Hypoksemian korjaus toteutetaan hallitusti lisähapella, joka annetaan happiviiksillä tai venturinaamarilla (ks. kohta Happihoito «»14).
Pahenemisvaiheen hoitona osastolla käytetään samoja peruslääkkeitä (bronkodilataattorit, glukokortikoidi ja mikrobilääkkeet) kuin avohoidossa, mutta niiden antamistapa tai valmisteen muoto on usein erilainen (suun kautta vs suonensisäinen; jauheinhalaattori tai ponnekaasuaerosoli vs nebulisaattori). Lisäksi hengitysvajauksen hoidossa (kuva «Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihe»2) käyttöön otetaan tarvittaessa noninvasiivinen tai invasiivinen ventilaatiotukihoito tai nasaalinen suurivirtauksinen happihoito.
Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheeseen liittyy yleistynyt tukosalttius, minkä vuoksi osastolla hoidetuille potilaille pitää harkita laskimotukoksen estohoitoa. Ks. Käypä hoito -suositus Laskimotukos ja keuhkoembolia «Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia»4, «Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023 (vii»106.

Bronkodilataattorit

Pahenemisvaiheen hoidon perusta ovat lyhytvaikutteiset beeta2-agonistit (salbutamoli, terbutaliini tai fenoteroli) ja antikolinergi (ipratropium) joko yksin tai lyhytvaikutteisen beeta2-agonistin ja antikolinergin yhdistelmävalmisteena.
Hoitoon käytetään inhaloitavaa lyhytvaikutteista beeta2-agonistia (salbutamolia 5–10 mg) yksin tai yhdistettynä inhaloitavaan antikolinergiin (ipratropium 0,5 mg) tai fenoterolin ja ipratropiumin (1,25 mg/0,5 mg) yhdistelmää.
Ponnekaasuaerosolin (salbutamoli 100 µg yhteensä 4 sumutusta ad 400µg) anto tilanjatkeella lienee vähintään yhtä tehokasta kuin sen anto jatkuvatoimisella sumuttimella (nebulisaattori) «Hendeles L, Hatton RC, Coons TJ, ym. Automatic replacement of albuterol nebulizer therapy by metered-dose inhaler and valved holding chamber. Am J Health Syst Pharm 2005;62(10):1053-61 »107.
Inhaloitava keuhkoputkia laajentava lääkitys voidaan toistaa alkuun tarvittaessa jopa 20–60 min välein 3 kertaa ja sitten 4–6 tunnin välein.

Glukokortikoidi

Systeeminen glukokortikoidi nopeuttaa toipumista keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheesta, parantaa keuhkojen toimintaa (FEV₁) ja valtimoveren hypoksemiaa, vähentää uusiutumisvaaraa ja hoidon epäonnistumisia ja lyhentää sairaalahoidon pituutta lumelääkitykseen verrattuna. Suun kautta annettavan valmisteen teho on samankaltainen kuin suonensisäisesti annettavan «Systeeminen glukokortikoidi nopeuttaa toipumista keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheesta, parantaa keuhkojen toimintaa (FEV1) ja valtimoveren hypoksemiaa, vähentää uusiutumisvaaraa ja hoidon epäonnistumista ja lyhentää sairaalahoidon pituutta lumelääkitykseen verrattuna. Suun kautta annettavan glukokortikoidin teho on samankaltainen kuin suonensisäisesti annettavan valmisteen.»A.
Glukokortikoidikuuri aloitetaan keskivaikeissa ja vaikeissa pahenemisvaiheissa; lievässä pahenemisvaiheessa se aloitetaan lääkärin harkinnan mukaan.
- Veren eosinofiilimäärä suositellaan mittaamaan ennen glukokortikoidikuurin aloittamista. Eosinofiilimäärä pienenee nopeasti glukokortikoidin aloittamisen jälkeen, joten mittaus pitää tehdä ennen glukokortikoidihoidon aloitusta.
- Pieni eosinofiilimäärä (< 2 %) pahenemisvaiheessa ennustaa, että glukokortikoidista ei ole lisähyötyä pahenemisvaiheen hoidossa «Bafadhel M, Davies L, Calverley PM, ym. Blood eosinophil guided prednisolone therapy for exacerbations of COPD: a further analysis. Eur Respir J 2014;44(3):789-91 »108, «Bafadhel M, McKenna S, Terry S, ym. Blood eosinophils to direct corticosteroid treatment of exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease: a randomized placebo-controlled trial. Am J Respir C»109, «Ramakrishnan S, Jeffers H, Langford-Wiley B, ym. Blood eosinophil-guided oral prednisolone for COPD exacerbations in primary care in the UK (STARR2): a non-inferiority, multicentre, double-blind, plac»110 mikäli potilaalla ei ole samanaikaista astmaa ja tällöin sen aloituksesta voi pidättäytyä.
- Systeemiseen glukokortikoidiin liittyy haittojen riski.
Suositeltava kuuri on esimerkiksi prednisoloni 30–40 mg aamuisin 5 vuorokautta. Pidempi kuuri ei tuo lisätehoa «Viiden vuorokauden glukokortikoidikuuri suun kautta annosteltuna (esimerkiksi prednisoloni 40 mg:n vuorokausiannoksella) on ilmeisesti yhtä tehokas pahenemisvaiheen hoidossa kuin pidempi kuuri samalla annoksella.»B.

Mikrobilääkehoito

Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa, jolle ominaisia piirteitä ovat lisääntynyt hengenahdistus, yskösten määrä ja ysköksen märkäisyys, mikrobilääkehoidosta saattaa olla hyötyä. Mikrobilääkehoidon vaikutus kuolleisuuteen on kuitenkin havaittu vain teho-osastolla hoidetuilla, vaikean pahenemisvaiheen potilailla «Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa, jolle ominaisia piirteitä ovat lisääntynyt hengenahdistus, yskösten määrä ja ysköksen märkäisyys, antibioottihoidosta saattaa olla hyötyä verrattuna lumelääkkeeseen. Riippuen pahenemisvaiheen vakavuudesta ja hoitopaikasta antibioottihoito vähentää hoidon epäonnistumista. Antibioottihoito vaikutus kuolleisuuteen on havaittu vaan teho-osastolla hoidetuilla vaikea pahenemisvaihe -potilailla.»C.
Keskivaikeassa pahenemisvaiheessa suun kautta annettavan glukokortikoidin lisäksi mikrobilääkekuurin aloittamista tukee yskösten tyypistä riippumatta yli 40 mg/l:n CRP-pitoisuus, kun taas alle 20 mg/l:n CRP-pitoisuus ei puolla sitä «Butler CC, Gillespie D, White P, ym. C-Reactive Protein Testing to Guide Antibiotic Prescribing for COPD Exacerbations. N Engl J Med 2019;381(2):111-120 »111, «Prins HJ, Duijkers R, van der Valk P, ym. CRP-guided antibiotic treatment in acute exacerbations of COPD in hospital admissions. Eur Respir J 2019;53(5): »112.
Todennäköisiä patogeenejä pahenemisvaiheissa ovat sekä bakteerit (H. influenzae, S. pneumoniae ja M. catarrhalis) että virukset (rino-, korona-, influenssa-, parainfluenssa-, adeno- ja RS (respiratory syncytial) -virus).
- Mikrobilääkehoito aloitetaan keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa, jos potilaalla esiintyy märkäisiä ysköksiä ja hengenahdistusta «Global Strategy for the Diagnosis, Management and Prevention of Chronic Obstructive Lung Disease (2019 report), Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease (GOLD) 2019. Available from: http»31, «Miravitlles M, Anzueto A. Antibiotics for acute and chronic respiratory infection in patients with chronic obstructive pulmonary disease. Am J Respir Crit Care Med 2013;188(9):1052-7 »113.
Mikrobilääkehoidossa käytetään tavanomaisia hengitysteiden infektioihin tehoavia mikrobilääkkeitä ja sovelletaan alueellista mikrobilääkeohjeistusta. Kuurin pituudeksi suositellaan 5–7:ää päivää. Empiiriseksi ensilinjan mikrobilääkkeeksi voidaan valita amoksisilliini, amoksisilliinin ja klavulaanihapon yhdistelmä, doksisykliini tai sulfa-trimetopriimi «Miravitlles M, Anzueto A. Antibiotics for acute and chronic respiratory infection in patients with chronic obstructive pulmonary disease. Am J Respir Crit Care Med 2013;188(9):1052-7 »113.
Jos keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihetta komplisoi keuhkokuume, mikrobilääkityksen valinnassa noudatetaan Käypä hoito -suosituksen Aikuisten kotisyntyinen bakteerikeuhkokuume periaatteita «Aikuisten kotisyntyinen bakteerikeuhkokuume»5, «Aikuisten kotisyntyinen bakteerikeuhkokuume. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Kliiniset Mikrobiologit ry:n ja»114.
Toistuvissa pahenemisvaiheissa tulee huomioida bronkiektasiataudin ja tuberkuloosin mahdollisuus.
Potilailta, joilla on toistuvia pahenemisvaiheita ja vaikea obstruktio, pyritään ottamaan yskösnäytteitä bakteeriviljelyä ja tuberkuloosidiagnostiikkaa varten. Yksi mahdollinen vaikean tai toistuvien pahenemisvaiheiden aiheuttaja on hengitysteiden gramnegatiivisten (esim. Pseudomonas-laji) tai tavallisille antibiooteille resistenttien patogeenien mikrobikolonisaatio.

Fysioterapia

Keuhkoputkien liman aktiivinen tyhjentäminen ilmeisesti hyödyttää osaa keuhkoahtaumatautia sairastavista potilaista jonkin verran «Keuhkoputkien liman aktiivinen tyhjentäminen (oskilloiva positiivinen uloshengityspaine, OPEP) ja hengitystekniikat yhdistettynä liikkuvuusharjoitteluun) ilmeisesti parantaa niiden keuhkoahtaumatautipotilaiden elämänlaatua, joilla on säännöllistä limaneritystä tai sairaalahoitoa vaativa akuutti keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihe.»B.
Liikunnallinen kuntoutus myös heti keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen jälkeen on turvallista ja pienentää uuden sairaalahoidon ja kuoleman riskiä «Liikunnallinen kuntoutus myös heti keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen jälkeen on turvallista ja todennäköisesti pienentää uuden sairaalahoidon riskiä ja parantaa fyysistä suorituskykyä verrattuna tavanomaiseen hoitoon tai ei hoitoa -ryhmään.»B.

Happihoito

Pahenemisvaiheessa valtimoveren hapenpuute eli hypoksemia on tavallinen löydös. Potilaan aikaisempi (pahenemisvaihetta edeltänyt) happeutumistilanne pyritään selvittämään.
Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa hallitusti nenäviiksien avulla toteutettu hapen anto, joka tehdään happikyllästeisyyttä seuraten tavoitteeseen 88–92 %, ilmeisesti vähentää komplikaatioita ja pienentää kuolleisuutta verrattuna korkeamman saturaation tavoitteluun «Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa happikyllästeisyyttä seuraten hallitusti nenäviiksien avulla toteutettu hapen anto tavoitteeseen 88–92 % ilmeisesti vähentää komplikaatioita ja pienentää kuolleisuutta suurivirtauksiseen happihoitoon verrattuna.»B.
Keuhkoahtaumataudin hypokseemisessa pahenemisvaiheessa, jossa on lievä hyperkapnia, kostutetun hapen anto suurella virtauksella nenäkanyylilla (NHF = Nasal High Flow) vaikuttaa olevan tavanomaista happiviiksien avulla annettavaa hoitoa tehokkaampi «Lievässä keuhkoahtaumataudin hypoksemisessa pahenemisvaiheessa, jossa on hyperkapnia, kostutetun hapen anto suurella virtauksella nenäkanyylilla (NHF = Nasal High Flow) vaikuttaa olevan tavanomaista happiviiksien avulla annettavaa hoitoa tehokkaampi.»C.
Jos hiilidioksidin kertymisen riski arvioidaan merkittäväksi, lisähappihoidon aloittamisen jälkeen on suositeltavaa tehdä verikaasuanalyysi 30–60 minuutin kuluttua asidoosin (pH ≤ 7,35) ja hiilidioksidin kertymisen (PaCO₂ > 6,0 kPa) sulkemiseksi pois. Jos hiilidioksidia kertyy, on suositeltavaa aloittaa noninvasiivinen ventilaatio (NIV).
Osalla potilailla on jo normaalitilanteessa lievä hyperkapnia (PaCO₂ > 6,0 kPa), joka voi pahenemisvaiheessa pahentua (PaCO₂ > 7,5–8,0 kPa), mikä johtaa hiilidioksidikertymän oireiden (uneliaisuus, päänsärky, desorientaatio ja ihon punakkuus) lisääntymiseen. Oireilevien, erityisesti tajunnan häiriöistä kärsivien, potilaiden hoidossa on suositeltavaa aloittaa NIV «Global Strategy for the Diagnosis, Management and Prevention of Chronic Obstructive Lung Disease (2019 report), Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease (GOLD) 2019. Available from: http»31.

Noninvasiivinen ventilaatio (NIV)

NIV-hoitoa annetaan päivystyksessä ja eri tasoisilla osastoilla.
Vuodeosastoilla NIV:n käyttö pahenemisvaiheiden hoidossa on yleistynyt merkitsevästi ja hoito onnistuu 80–85 %:lla.
Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen akuutissa hengityksen vajaatoiminnassa NIV tulee aloittaa mahdollisimman varhain. NIV helpottaa hengenahdistusta, korjaa akuuttiin tilanteeseen liittyvää respiratorista asidoosia (suurentaa pH:ta ja vähentää PaCO₂:ta), vähentää intubaation tarvetta, pienentää hoidon epäonnistumisen riskiä, lyhentää sairaalahoidon pituutta ja pienentää kuolleisuutta «Varhain standardihoidon ohella ensilinjan interventiona aloitettu NIV helpottaa hengenahdistusta, korjaa akuuttiin tilanteeseen liittyvää respiratorista asidoosia (nostaa pH:ta ja vähentää PaCO2:ta), vähentää intubaation tarvetta, pienentää hoidon epäonnistumisen riskiä, lyhentää sairaalahoidon pituutta ja pienentää kuolleisuutta.»A.
Hoidon epäonnistumisen riski on suurentunut, jos hengitysvajauksen oireet, löydökset ja potilaan yleistila eivät kohene ensimmäisen 2 tunnin aikana NIV:n aloittamisesta.
NHF-happihoidon (suurivirtauksinen happihoito nenäkanyylilla) näyttö hyperkapnisen akuutin hengityksen vajaatoiminnan hoidossa on puutteellista ja sitä ei voi suositella NIV-hoidon sijaan «RENOVATE Investigators and the BRICNet Authors, Maia IS, Kawano-Dourado L, ym. High-Flow Nasal Oxygen vs Noninvasive Ventilation in Patients With Acute Respiratory Failure: The RENOVATE Randomized Cli»115.

Invasiivinen ventilaatiohoito

Invasiivisen mekaanisen ventilaatiohoidon (hengityslaitehoito intubaatioputken tai henkitorviavanteen kautta) aloittaminen edellyttää aina perusteellista potilaskohtaista harkintaa. Hoito annetaan teho-osastolla tai valvonnassa.
Jos potilaalla on pitkälle edennyt keuhkoahtaumatauti eikä akuutin heikkenemisen takana ole korjattavissa olevaa tekijää, tehohoitoon tulee suhtautua pidättyvästi.

Osastohoidosta kotiutuminen

Osastolla annettuun hoitoon ja hoitojakson pituuteen vaikuttavat pahenemisvaiheen syy ja vaikeus, aiemmin sairastetut pahenemisvaiheet sekä liitännäissairaudet.
Ennen kotiutumista tarvittaessa tehostetaan lääkehoitoa (kuva «Keuhkoahtaumataudin diagnostiikka ja arviointi sekä hoidon määräytyminen»1), tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma (esim. terveys- ja hoitosuunnitelma), arvioidaan mahdollisen hengityksen tukihoidon sekä palliatiivisen hoidon tarve.
Kotiutumisvaiheen hyvään käytäntöön sisältyvät tupakoimattomuuden varmistus, yksilöllisen liikunnallisen kuntoutuksen suunnittelu, rokotusten ajantasaisuuden ja inhalaatiotekniikan tarkistus, sekä jatkoseurannan suunnittelu.
Varhainen seurantakäynti (1–3 kuukauden sisällä) pienentää riskiä joutua uuden pahenemisvaiheen vuoksi sairaalahoitoon «Gavish R, Levy A, Dekel OK, ym. The Association Between Hospital Readmission and Pulmonologist Follow-up Visits in Patients With COPD. Chest 2015;148(2):375-381 »116. Suomalaisessa toimintaympäristössä seurantakäynti on usein luontevaa järjestää perusterveydenhuollossa.

Seuranta

Seurannan tavoitteena on keuhkoahtaumataudin kokonaisvaltaisen hoidon tukeminen.
Tutkimustietoa keuhkoahtaumatautia sairastavan potilaan optimaalisesta seurantatiheydestä ja sisällöstä, mukaan lukien spirometria, ei ole.
Seurantakontakti tulisi toteuttaa
- hoidon aloituksen tai lääkemuutoksen jälkeen 3–4 kuukauden kuluttua
- aina, jos esiintyy erityisiä ongelmia
- stabiilissa vaiheessa yksilöllisen harkinnan mukaisesti, vähintään 1–2 vuoden välein
- 1–3 kuukauden sisällä pahenemisvaiheesta.
Taudin vaikeus ja sen mukainen lääkehoito arvioidaan jokaisessa seurantakontaktissa.
Spirometriaa ei tarvitse rutiiniluontoisesti seurata stabiilissa keuhkoahtaumataudissa.
- Spirometrian uusimista suositetaan, mikäli herää epäilyä erotusdiagnostisesta ongelmasta tai hoitovaste on riittämätön.
Veren eosinofiilimäärän toistettavuus on kohtalainen «Landis SH, Suruki R, Hilton E, ym. Stability of Blood Eosinophil Count in Patients with COPD in the UK Clinical Practice Research Datalink. COPD 2017;14(4):382-388 »117, «Oshagbemi OA, Burden AM, Braeken DCW, ym. Stability of Blood Eosinophils in Patients with Chronic Obstructive Pulmonary Disease and in Control Subjects, and the Impact of Sex, Age, Smoking, and Baseli»118, «Southworth T, Beech G, Foden P, ym. The reproducibility of COPD blood eosinophil counts. Eur Respir J 2018;52(1): »119 eikä ole hyvää tietoa mittaamisen uusimisen tarpeesta, eikä eosinofiilien määrän rutiiniseurantaa tarvita.
- Suosittelemme B-eos-mittausta alkuvaiheessa diagnoosin yhteydessä
- pahenemisvaiheessa ennen glukokortikoidikuuria ja
- jos on oireiden tai pahenemisvaiheiden vuoksi tarpeen säätää lääkitystä eikä ole jo aiempaa osoitusta verieosinofiliasta.
Seurantakontakti (taulukko «Keuhkoahtaumatautia sairastavan potilaan seurantakontaktin tarkistuslista»3), toteuttaa ensisijaisesti lääkäri tai hengitystiesairauksiin perehtynyt hoitaja.
Yksilöllisen arvion perusteella, soveltuvien potilaiden kohdalla, määräaikaisseurantaa voidaan harkita toteutettavan myös etä- ja digitaalisia palveluja hyödyntäen (esim. hoitopuhelu, etä- tai videovastaanotto) hoitosuhdetta täydentävällä ja tukevalla tavalla «Mikkola I, Riekki M, Sipilä R. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin nimittämän konsensussuosituspaneelin puolesta. Perusterveydenhuollon avovastaanottotoiminnan mallit sote-järjestelmässä Hyvä käytäntö»120.

Taulukko 3. Keuhkoahtaumatautia sairastavan potilaan seurantakontaktin tarkistuslista
Tupakoimattomuuden varmistus (ml. tupakka- ja nikotiinivalmisteet) Oirehallinta (CAT-testi) Toimintakyky Pahenemisvaiheiden esiintymisen arvioiminen runsasoireiset jaksot, glukokortikoidi- ja mikrobilääkekuurin käyttö edeltävän vuoden aikana sairaalahoitoa vaatineet pahenemisvaiheet Lääkehoidon toteutuminen, optimointi ja tehostamisen tarpeen arviointi erityiskorvattavuus inhalaatiotekniikka ja hoitoon sitoutuminen (lääkeostot) tarvittaessa lääkityksen säätö huomioiden oireet, pahenemisvaiheet ja B-eosinofiilit Liikuntaan kannustaminen arvioidaan keuhkopotilaan kuntoutuksen tarve/fysioterapeutin ohjaus Ravitsemus aliravitsemuksen tunnistaminen ja siihen puuttuminen painonhallinta ja lihavuuden hoito Rokotukset rokotusohjelman mukaisesti pneumokokki, influenssa, COVID harkinnan mukaisesti RSV Liitännäissairauksien tunnistaminen kardiovaskulaariset sairaudet, diabetes, osteoporoosi, masennus, ahdistus uniapnea Arvioidaan erikoissairaanhoidon konsultaation tarve (toistuvat pahenemisvaiheet, nopea taudin eteneminen ja keuhkotoiminnan heikkeneminen, krooninen hengitysvajaus ja happihoidon tarve) Yksilölliset omahoito-ohjeet ja niiden päivittäminen terveys- ja hoitosuunnitelmaan Arvioidaan palliatiivisen hoidon ja ennakoivan hoitosuunnitelman (ACP) tarve

Palliatiivinen hoito

Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumattomasti sairaan tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa, jolla pyritään vaalimaan elämänlaatua sekä ehkäisemään ja lievittämään kärsimystä. Ks. Käypä hoito -suositus Palliatiivinen hoito ja saattohoito «Palliatiivinen hoito ja saattohoito»6, «Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura»121.
Palliatiivinen hoito olisi integroitava keuhkoahtaumatautia sairastavan potilaan hoitoon, kun sairaus on edennyt pitkälle tai potilas tarvitsee oirehoitoa tai tukea enemmän kuin tavanomainen keuhkoahtaumataudin hoito tarjoaa «Maddocks M, Lovell N, Booth S, ym. Palliative care and management of troublesome symptoms for people with chronic obstructive pulmonary disease. Lancet 2017;390(10098):988-1002 »122, «Iyer AS, Sullivan DR, Lindell KO, ym. The Role of Palliative Care in COPD. Chest 2022;161(5):1250-1262 »123, «Sullivan DR, Iyer AS, Enguidanos S, ym. Palliative Care Early in the Care Continuum among Patients with Serious Respiratory Illness: An Official ATS/AAHPM/HPNA/SWHPN Policy Statement. Am J Respir Crit»124, «Janssen DJA, Bajwah S, Boon MH, ym. European Respiratory Society clinical practice guideline: palliative care for people with COPD or interstitial lung disease. Eur Respir J 2023;62(2): »125, «Philip J, Chang YK, Collins A, ym. Consensus palliative care referral criteria for people with chronic obstructive pulmonary disease. Thorax 2024;79(11):1006-1016 »126.
Ennakoiva hoitosuunnitelma (advance care planning = ACP) luo pohjan palliatiiviselle hoidolle ja sitä tulisi päivittää sairauden edetessä. Ennakoiva hoitosuunnitelma pitäisi tehdä riittävän ajoissa, esimerkiksi potilaan jouduttua toistuvasti sairaalaan pahenemisvaiheiden vuoksi «Jabbarian LJ, Zwakman M, van der Heide A, ym. Advance care planning for patients with chronic respiratory diseases: a systematic review of preferences and practices. Thorax 2018;73(3):222-230 »127, «Lehto J, Marjamäki E, Saarto T. Elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma. Duodecim 2019;135(4):335-423»128, «Meehan E, Sweeney C, Foley T, ym. Advance care planning in COPD: guidance development for healthcare professionals. BMJ Support Palliat Care 2019;(): »129. Keskustelun avauksena voi käyttää potilaan hoitotahtoa, ks. Terveyskirjasto «https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00809»4 ja Kanta.fi «https://www.kanta.fi/hoitotahto-ja-elinluovutustahto?utm_campaign=tiedot_omakannassa&utm_source=google&utm_medium=cpc&utm_content=hoitotahto&gad_source=1&gad_campaignid=21731671131&gbraid=0AAAAACmlS9rC9jnLU0ysZKpm5FSbJlJyW&gclid=EAIaIQobChMI7_K-5LPXkwMVhxWiAx2AEjLUEAAYASAAEgJTmvD_BwE»5.
Pitkälle edenneen keuhkoahtaumataudin ennakoivaan hoitosuunnitelmaan (ACP) kuuluu keskustelu
- potilaan toiveista, peloista ja tarpeista sairauden edetessä,
- hoidon tavoitteista (hoitolinjaus),
- hoidon rajauksista ja suhtautumisesta
  - elvytykseen
  - teho-/valvontatasoiseen hoitoon
  - hengityksen tukihoitoihin (invasiivinen/noninvasiivinen ventilaatiohoito)
  - tutkimuksiin, toimenpiteisiin ja hoidon intensiteettiin (esim. parenteraalinen neste- ja mikrobilääkehoito)
  - sairaalasiirtoihin (varsinkin hoiva-asumisessa) sekä
- hoitosuunnitelmasta, joka sisältää suunnitelman, sekä pahenemisvaiheiden että saattohoidon varalle.
- Hoitosuunnitelmaan kirjataan myös potilaan jatkohoidosta vastaava taho.
ACP-keskustelun aloittaminen on yleensä tarpeen, jos keuhkoahtaumatautia sairastavalla esiintyy seuraavia oireita ja löydöksiä keuhkoahtaumataudin optimaalisesta hoidosta huolimatta: «Iyer AS, Sullivan DR, Lindell KO, ym. The Role of Palliative Care in COPD. Chest 2022;161(5):1250-1262 »123, «Sullivan DR, Iyer AS, Enguidanos S, ym. Palliative Care Early in the Care Continuum among Patients with Serious Respiratory Illness: An Official ATS/AAHPM/HPNA/SWHPN Policy Statement. Am J Respir Crit»124, «Janssen DJA, Bajwah S, Boon MH, ym. European Respiratory Society clinical practice guideline: palliative care for people with COPD or interstitial lung disease. Eur Respir J 2023;62(2): »125, «Philip J, Chang YK, Collins A, ym. Consensus palliative care referral criteria for people with chronic obstructive pulmonary disease. Thorax 2024;79(11):1006-1016 »126
- hankalat päivittäiset oireet (CAT ≥ 20)
- huono suorituskyky/hengenahdistuksen vuoksi pysähtyminen jo tasamaata kävellessä (mMRC 2–3)
- osastohoitoa vaatinut pahenemisvaihe
- vaikea obstruktio (FEV₁: z-arvo < −2,5 /< 50 % viitearvosta)
- useita muita pitkälle edenneitä sairauksia
- tahaton laihtuminen (> 10 % / 6 kk) tai painoindeksi < 21 kg/m² tai vakava vajaaravitsemus (Nutrition Rating Scale (NRS2002) «https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/ravitsemushoito/»2
- runsas apujen tarve päivittäistoiminnoissa (activities of daily living [ADL] toiminnot)
- vaikea sydänkeuhkosairaus (cor pulmonale)
- pitkäaikainen hengitysvajaus/pitkäaikaisen happi- ja/tai NIV-hoidon tarve
- potilas ottaa puheeksi hoitotahtoon tai elämän loppuvaiheeseen liittyvät asiat
- et yllättyisi, jos potilas menehtyisi vuoden sisällä (ns. yllätyskysymys).
Keuhkoahtaumataudin palliatiivisen hoidon vaihe on kulultaan vaihteleva ja voi kestää vuosia. Pitkälle edenneessäkin keuhkoahtaumataudissa ennusteen määrittely on vaikeaa, joten palliatiivisen hoidon keinoja ja ajattelutapaa on mielekästä hyödyntää osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa ilman jyrkkiä rajoja jo ennen palliatiiviseen hoitolinjaan siirtymistä «Maddocks M, Lovell N, Booth S, ym. Palliative care and management of troublesome symptoms for people with chronic obstructive pulmonary disease. Lancet 2017;390(10098):988-1002 »122, «Iyer AS, Sullivan DR, Lindell KO, ym. The Role of Palliative Care in COPD. Chest 2022;161(5):1250-1262 »123, «Sullivan DR, Iyer AS, Enguidanos S, ym. Palliative Care Early in the Care Continuum among Patients with Serious Respiratory Illness: An Official ATS/AAHPM/HPNA/SWHPN Policy Statement. Am J Respir Crit»124, «Janssen DJA, Bajwah S, Boon MH, ym. European Respiratory Society clinical practice guideline: palliative care for people with COPD or interstitial lung disease. Eur Respir J 2023;62(2): »125.
Palliatiivinen hoitolinjaus on ajankohtainen, kun sairauden etenemiseen ja elinaikaan ei voida enää merkittävästi vaikuttaa. Palliatiiviseen hoitolinjaan siirryttäessä lisätään sairauskertomukseen ICD-koodilla varustettu diagnoosi Z51.5. Palliatiivinen hoitolinja mahdollistaa potilaan hoitamisen palliatiivisen hoitoketjun keinoin esimerkiksi kotisairaalassa tai tukiosastolla ilman päivystykseen hakeutumista. Viimeistään palliatiivisen hoitolinjaan siirryttäessä on hyödyllistä pitää hoitoneuvottelu potilaan ja hänen läheistensä kanssa palliatiivisen jatkohoidon suunnittelemiseksi «Saarto T, Finne-Soveri H. Suositus palliatiivisen hoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomessa Palliatiivisen hoidon asiantuntijaryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministe»130, «Saarto T, Lyytikäinen M, Ahtiluoto S, ym. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus. THL. 2022 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-824-8)»131, «Saarto T, Lehto J. Palliatiivisen hoidon järjestäminen Suomessa. Duodecim 2026;142:279-86»132.
Pitkälle edennyttä keuhkoahtaumatautia sairastava potilas kärsii monista oireista. Hengenahdistus on yleisin ja vaikein oire, mutta myös monia muita somaattisia ja psyykkisiä oireita esiintyy. Yleisimpiä oireita pitkälle edennyttä keuhkoahtaumatautia sairastavilla ovat «Kelley AS, Morrison RS. Palliative Care for the Seriously Ill. N Engl J Med 2015;373(8):747-55 »133, «Maddocks M, Lovell N, Booth S, ym. Palliative care and management of troublesome symptoms for people with chronic obstructive pulmonary disease. Lancet 2017;390(10098):988-1002 »122:
- hengenahdistus
- uupumus (fatigue)
- yskä
- kipu
- masennus
- suun kuivuus
- anoreksia/laihtuminen
- ahdistuneisuus
Myös palliatiivisessa hoitovaiheessa keuhkoahtaumatautia sairastavaa potilasta on hoidettava kokonaisvaltaisesti. Paras oirelievitys saadaan yhdistämällä tautikohtaiset ja oireenmukaiset menetelmät sekä lääkkeellisiä että lääkkeettömiä hoitokeinoja hyödyntäen.
Nykyinen tutkimusnäyttö ei tue opioidin säännöllistä käyttöä keuhkoahtaumatautia sairastavan potilaan pitkäaikaisen hengenahdistuksen oirehoitona, mutta vaikeissa pahenemisvaiheissa ja elämän loppuvaiheen muulle hoidolle vastaamattoman hengenahdistuksen hoitona opioidia voi kliinisen kokemuksen perusteella potilaskohtaisesti kokeilla «Opioidi saattaa jonkin verran lievittää hengenahdistusta vaikeassa keuhkoahtaumataudissa.»C.
Myöskään bentsodiatsepiineistä, masennuslääkkeistä tai systeemisistä glukokortikoideista ei ole osoitettu hyötyä vaikean hengenahdistuksen oirehoitona. Bentsodiatsepiinit voivat kuitenkin lievittää ahdistuneisuutta ja masennuslääkkeet masentuneisuutta, jotka oireina saattavat olla osin hengenahdistuksen taustalla «Simon ST, Higginson IJ, Bausewein C, ym. Practice review: Pharmacological management of severe chronic breathlessness in adults with advanced life-limiting diseases. Palliat Med 2024;38(10):1079-1087 »134.
Potilaiden kipua pitää hoitaa kivun ja palliatiivisen hoidon yleisten hoitosuositusten mukaisesti, koska keuhkoahtaumatautia sairastavan potilaan kivun hoidosta on vähän tutkimustietoa. Ks. Käypä hoito -suositukset Palliatiivinen hoito ja saattohoito «Palliatiivinen hoito ja saattohoito»6, «Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura»121 ja Kipu «Kipu»7, «Kipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodeci»135.
Happihoito ei yleisesti ottaen lievitä hengenahdistusta enempää kuin ilmavirta, ellei potilaalla esiinny merkittävää hypoksemiaa (SpO₂ < 88 %) «Abernethy AP, McDonald CF, Frith PA, ym. Effect of palliative oxygen versus room air in relief of breathlessness in patients with refractory dyspnoea: a double-blind, randomised controlled trial. Lanc»136, «Swan F, Newey A, Bland M, ym. Airflow relieves chronic breathlessness in people with advanced disease: An exploratory systematic review and meta-analyses. Palliat Med 2019;33(6):618-633 »137, «Holland AE, Spathis A, Marsaa K, ym. European Respiratory Society clinical practice guideline on symptom management for adults with serious respiratory illness. Eur Respir J 2024;63(6): »138, «Ahmadi Z, Smallwood NE, Russell AM, ym. Supplemental oxygen for symptomatic relief in people with serious respiratory illness: a systematic review and meta-analysis. Eur Respir Rev 2025;34(175): »139, «Khor YH, Renzoni EA, Visca D, ym. Oxygen therapy in COPD and interstitial lung disease: navigating the knowns and unknowns. ERJ Open Res 2019;5(3): »140.
Hengenahdistuksen lääkkeettömien hoitokeinojen kuten esim. tuulettimen ja hengitystekniikoiden käytön hyödyntäminen korostuu palliatiivisessa hoitovaiheessa «Swan F, Newey A, Bland M, ym. Airflow relieves chronic breathlessness in people with advanced disease: An exploratory systematic review and meta-analyses. Palliat Med 2019;33(6):618-633 »137 «Mooren K, Wester D, Kerstjens H, ym. Filling the Gap: A Feasibility Study of a COPD-Specific Breathlessness Service. COPD 2022;19(1):324-329 »141, «Holland AE, Spathis A, Marsaa K, ym. European Respiratory Society clinical practice guideline on symptom management for adults with serious respiratory illness. Eur Respir J 2024;63(6): »138.
Potilas voi selvitä NIV:n avulla pahenemisvaiheesta, vaikka olisi päädytty pidättäytymään invasiivisesta ventilaattorihoidosta. Ks. kohta Pahenemisvaiheen hoito «»15. NIV:n tavoitteet ja tarve tulisi kuitenkin määritellä etukäteen. Potilaat, jotka eivät sopeudu kaksoispaineventilaattorilla (2PV) annettavaan NIV-hoitoon voivat saada suurivirtauksisesta happihoidosta (HFNO) apua hypoventilaatioon ja hengenahdistukseen, vaikka tutkimusnäyttö on vielä rajoittunutta. Palliatiivisessa mielessä hengityksen tukihoito on mielekästä vain, jos sillä saavutetaan oirehyöty (hengenahdistuksen helpotus tai pahenemisvaiheen väistyminen) ilman, että kuolinprosessi pitkittyy «Curtis JR, Cook DJ, Sinuff T, ym. Noninvasive positive pressure ventilation in critical and palliative care settings: understanding the goals of therapy. Crit Care Med 2007;35(3):932-9 »142, «Azoulay E, Demoule A, Jaber S, ym. Palliative noninvasive ventilation in patients with acute respiratory failure. Intensive Care Med 2011;37(8):1250-7 »143, «Shah NM, D'Cruz RF, Murphy PB. Update: non-invasive ventilation in chronic obstructive pulmonary disease. J Thorac Dis 2018;10(Suppl 1):S71-S79 »144, «Crimi C, Noto A, Cortegiani A, ym. Practices of high-flow nasal therapy in acute and chronic respiratory failure: the Hi-Flow Survey. BMJ Open Respir Res 2025;12(1): »145, «Steindal SA, Hofsø K, Aagaard H, ym. Non-invasive ventilation in the care of patients with chronic obstructive pulmonary disease with palliative care needs: a scoping review. BMC Palliat Care 2024;23(»146.
Muiden fyysisten ja psykososiaalisten oireiden hoidon osalta ks. Käypä hoito -suositus Palliatiivinen hoito ja saattohoito «Palliatiivinen hoito ja saattohoito»6, «Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura»121, «Spruit MA, Rochester CL, Pitta F, ym. Pulmonary rehabilitation, physical activity, respiratory failure and palliative respiratory care. Thorax 2019;74(7):693-699 »147.

Hoidon porrastus

Tupakasta vieroitus kuuluu kaikille terveydenhuollon ammattihenkilöille.
Perusterveydenhuollon tehtävät
- Päävastuu keuhkoahtaumataudin ehkäisyssä, varhaisessa tunnistamisessa, hoidossa ja seurannassa sekä liitännäissairauksien tunnistamisessa ja hoidossa on perusterveydenhuollolla ja työterveyshuollolla.
- Työterveyshuollossa on aiheellista pyrkiä vähentämään työntekijöiden altistumista erityisesti pölyille, käryille ja huuruille. Spirometria tehdään yksilöllisen tarpeen mukaan.
- Työkykyarvion tekee ensisijaisesti (työterveys)lääkäri, joka tuntee potilaan työolot ja työn vaatimukset. Epäselvissä tapauksissa pyydetään lisälausunto keuhkosairauksien erikoislääkäriltä.
- Liikuntaohjauksen tulee sisältyä olennaisena osana potilaskontakteihin. Useimmat potilaat voivat harrastaa tavanomaista liikuntaa mieltymystensä mukaan. Liikunnallista kuntoutusta toteutetaan sekä fysioterapeutin yksilö- että ryhmäohjauksessa.
- Perusterveydenhuollossa pystytään hoitamaan valtaosa keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheista
- Pitkälle edenneessä keuhkoahtaumataudissa elämän loppuvaiheen ennakoivan hoitosuunnitelman laatiminen ja keskustelu hoidon rajauksista.
Erikoissairaanhoidon tehtävät
- vaativa erotusdiagnostiikka
- hoidosta huolimatta toistuvat pahenemisvaiheet tai vaikeat oireet
- happihoidon ja hengityslaitehoidon tarpeen arviointi, aloitus ja seurannan koordinointi
- poikkeuksellisen nuorena (alle 50-vuotiaat) sairastuneiden diagnostiikka ja hoidon aloitus
- ammattitautiepäilyjen ohjaaminen Työterveyslaitoksen tutkimuksiin
- konsultaatiotuki työ- ja toimintakykyarvioissa
- vaativa akuuttihoito
- liikunnallisen kuntoutuksen suunnittelu ja alueellinen koordinaatio sekä vaikeimmin sairaiden potilaiden kuntouttaminen
- keuhkonsiirtoarviot
- koulutus ja hoidon alueellinen koordinointi, (spirometriatutkimusten laadunvalvonta mukaan luettuna)
- konsultaatiotuki ennakoivan hoitosuunnitelman laatimisessa ja palliatiivisen hoidon ongelmissa
- vaativan palliatiivisen hoidon järjestäminen.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Keuhkoahtaumatauti-suosituksen historiatiedot «Keuhkoahtaumatauti, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»5

Puheenjohtaja:

Terttu Harju, dosentti, keuhkosairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri; Pohde, OYS: Sisätauti- ja keuhkokeskus, keuhkosairauksien poliklinikka

Jäsenet:

Miia Aro, LT, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, asiantuntijaylilääkäri; Filha ry ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (Käypä hoito -toimittaja)

Milla Katajisto, LT, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri; erikoislääkäri; HUS, Sydän- ja keuhkokeskus

Maritta Kilpeläinen, dosentti, keuhkosairauksien ja keuhkoallergologian erikoislääkäri, ylilääkäri, vastuualuejohtaja; Varha, Tyks, keuhkosairauksien vastuualue

Lauri Lehtimäki, dosentti, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, keuhkosairausopin professori; Tampereen yliopisto ja Tays

Sirpa Leivo-Korpela, LT, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; Pirha, Tays, Palliatiivinen keskus ja kotisairaalapalvelut

Jaana Takala, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, lähiylilääkäri; Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, Seinäjoen sosiaali- ja terveyskeskus

Witold Mazur, dosentti, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; HUS, Sydän- ja keuhkokeskus

Ilona Mikkola, dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri, toimituspäällikkö; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja terveyskeskuslääkäri; Lapha, Pohjolankadun terveysasema (Käypä hoito -toimittaja)

Asiantuntijat:

Maija Paukkunen, ft (ylempi AMK), työfysioterapian erikoisasiantuntija, Käypä hoito -toimittaja (fysioterapia); Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Irmeli Lindström, dosentti, keuhkosairauksien erikoislääkäri, ylilääkäri; Työterveyslaitos

Hille Suojalehto, dosentti, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, ylilääkäri; Työterveyslaitos

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 4.11.2026 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Miia Aro: Sivutoimet: Miia Aro Tmi. Koulutustoiminta: Orion, Boehringer-Ingelheim, eLive Ecosystems. Kongressit ja seminaarit: Orion, Astra Zeneca. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Uniliitto hallitus 2025–2026. Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: Kansallinen sisäilmaohjelma, Valtakunnallinen keuhkosyöpäohjelma, Kansallinen syöpästrategia. Muut sidonnaisuudet: eLive Ecosystems: osakkeita.

Terttu Harju: Sivutoimet: Yksityislääkäri Lääkärikeskus Mehiläinen. Koulutustoiminta: Actelion, Astrazeneca, Boehringer-Ingelheim, Chiesi, GSK, Novartis, Orion, Roche, Sanofi. Kongressit ja seminaarit: Chiesi, AstraZeneca, CSL Behring, Nordic Infucare.

Milla Katajisto: Koulutustoiminta: Olen pitänyt yritysten sponsoroimana luentoja ja saanut palkkion seuraavilta yrityksiltä: Orion, Boehringer, Chiesi, GSK. Kongressit ja seminaarit: työnantajan ohjaamana ESMO 2025 ja ELCC 2026, työnantajan ohjaamana Johnson & Johnson, ESMO 2024. Muut sidonnaisuudet: Olen osallistunut useaan sydän-keuhkokeskuksen lääketutkimukseen, suurimmaksi osaksi ilman korvausta Pneumo-tutkimus (Oriola) Airtivity: Boehringer Prosperon Pifr, COPD-tutkimus, puhallusvoima (ei lääke) Evexia-syöpäpotilaan voinnin seurantasovelluksen kehittäminen.

Maritta Kilpeläinen: Sivutoimet: erikoislääkäri, Terveystalo Turku. Tutkimus- ja kehitystyö: Boehringer-Ingelheim. Koulutustoiminta: AstraZeneca, Boehringer-Ingelheim, Chiesi, GSK, Sanofi-Genzyme. Kongressit ja seminaarit: AstraZeneca, GSK. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Potilasvakuutuskeskus, asiantuntijalääkäri Turun yliopistosäätiö, Erkka Valovirta rahaston apurahatoimikunnan jäsen.

Lauri Lehtimäki: Sivutoimet: Ylilääkäri, Tays. Tutkimus- ja kehitystyö: OrionPharma. Koulutustoiminta: ALK, AstraZeneca, Beriln Chemie, Boehringer-Ingelheim, Chiesi, GSK, Hikma, Menarini, Orion Pharma, Sanofi. Kongressit ja seminaarit: Orion Pharma. Muut sidonnaisuudet: Osakas Ausculthing Oy.

Sirpa Leivo-Korpela: Koulutustoiminta: AstraZeneca, Boehringer Ingelheim, Chiesi, GlaxoSmithKline. Kongressit ja seminaarit: ResMed. Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: Pirkanmaan hyvinvointialueen Keuhkoahtaumataudin hoitoketjutyöryhmän puheenjohtajuus.

Witold Mazur: Sivutoimet: Eiran sairaala, keuhkolääkärin yksityisvastaanotto 3,5 h/iltapäivä kerran viikossa. Tutkimus- ja kehitystyö: III faasin lääketutkimukset HUS ja HYKS instituutin kautta, AstraZeneca ja Boehringer Ingelheim, suorituspaikka Biomedicum. Koulutustoiminta: Boehringer Ingelheim, Chiesi, GlaxoSmithKline, AstraZeneca, Orion, Sanofi. Kongressit ja seminaarit: AstraZeneca. Muut sidonnaisuudet: GOLD (Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease) kansainvälisen kokoonpanon jäsen, Suomen edustaja SKLY:n mandatilla.

Ilona Mikkola: Sivutoimet: Terveyskeskuslääkäri, Lapin hyvinvointialue, Laatukouluttaja, Conmedic Oy Yleislääkäri, Mehiläinen Oy. Koulutustoiminta: Suomen Lääkäriliitto, Suomen yleislääkärit, Turunmaan Duodecim -seura, Pohde, Oulun Duodecim-seura, Nuorten Lääkäreiden Yhdistys. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Yleislääkärilehden tieteellinen päätoimittaja; Suomen yleislääketieteen yhdistys ry, varapuheenjohtaja (3/2025 asti), hallituksen varajäsen (3/2025 alkaen); Suomen Lääkäriliitto, valtuuskunnan varajäsen.

Jaana Takala: Sivutoimet: tutkijalääkäri, Seinäjoki Adult Asthma Study kliininen lääketutkimus (Reimagine), NovoNordisk. Koulutustoiminta: AstraZeneca, Chiesi, GSK, Novartis, Sanofi, Boehringer Ingelheim. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen yleislääkäriyhdistys FILHA (valtuuston varajäsen). Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: THL Sujuvat Palvelut -projekti. Muut sidonnaisuudet: NovoNordisk (kliininen lääketutkimus).

Kirjallisuusviite

Keuhkoahtaumatauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»6

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

Hengitysliitto. Keuhkoahtaumatautikysely. 2024. https://www.hengitysliitto.fi/tiedotteet/maailman-keuhkoahtaumapaivana-muistutamme-liitannaissairauksien-ja-omahoidon-merkityksesta/
Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease (GOLD). Global Strategy for the Prevention, Diagnosis and Management of COPD. 2026 Report. Available from: https://goldcopd.org/2026-gold-report-and-pocket-guide/
de Oca MM, Perez-Padilla R, Celli B, ym. The global burden of COPD: epidemiology and effect of prevention strategies. Lancet Respir Med 2025;13(8):709-724 «PMID: 40684784»PubMed
Vasankari TM, Impivaara O, Heliövaara M, ym. No increase in the prevalence of COPD in two decades. Eur Respir J 2010;36(4):766-73 «PMID: 20693258»PubMed
Jyrki-Tapani K, Sovijärvi A, Lundbäck B. Chronic obstructive pulmonary disease in Finland: prevalence and risk factors. COPD 2005;2(3):331-9 «PMID: 17146998»PubMed
Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A ym. (toim).Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017-tutkimus. Raportti 4/2018. http://URN:ISBN:978-952-343-105-8
Viinanen A, Lassenius MI, Toppila I, ym. The Burden Of Chronic Obstructive Pulmonary Disease (COPD) In Finland: Impact Of Disease Severity And Eosinophil Count On Healthcare Resource Utilization. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis 2019;14():2409-2421 «PMID: 31749614»PubMed
Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu]. ISSN 1799-5051. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 4.3.2026]. Saantitapa: https://stat.fi/fi/tilasto/ksyyt
Kupiainen H, Kinnula VL, Lindqvist A, ym. Successful Smoking Cessation in COPD: Association with Comorbidities and Mortality. Pulm Med 2012;2012():725024 «PMID: 23213517»PubMed
Thun MJ, Carter BD, Feskanich D, ym. 50-year trends in smoking-related mortality in the United States. N Engl J Med 2013;368(4):351-64 «PMID: 23343064»PubMed
Pirie K, Peto R, Reeves GK, ym. The 21st century hazards of smoking and benefits of stopping: a prospective study of one million women in the UK. Lancet 2013;381(9861):133-41 «PMID: 23107252»PubMed
Shabil M, Malvi A, Khatib MN, ym. Association of electronic cigarette use and risk of COPD: a systematic review and meta-analysis. NPJ Prim Care Respir Med 2025;35(1):31 «PMID: 40624045»PubMed
Blanc PD, Annesi-Maesano I, Balmes JR, ym. The Occupational Burden of Nonmalignant Respiratory Diseases. An Official American Thoracic Society and European Respiratory Society Statement. Am J Respir Crit Care Med 2019;199(11):1312-1334 «PMID: 31149852»PubMed
Mehta AJ, Miedinger D, Keidel D, ym. Occupational exposure to dusts, gases, and fumes and incidence of chronic obstructive pulmonary disease in the Swiss Cohort Study on Air Pollution and Lung and Heart Diseases in Adults. Am J Respir Crit Care Med 2012;185(12):1292-300 «PMID: 22492989»PubMed
Trupin L, Earnest G, San Pedro M, ym. The occupational burden of chronic obstructive pulmonary disease. Eur Respir J 2003;22(3):462-9 «PMID: 14516136»PubMed
Blanc PD, Iribarren C, Trupin L, ym. Occupational exposures and the risk of COPD: dusty trades revisited. Thorax 2009;64(1):6-12 «PMID: 18678700»PubMed
Pallasaho P, Kainu A, Sovijärvi A, ym. Combined effect of smoking and occupational exposure to dusts, gases or fumes on the incidence of COPD. COPD 2014;11(1):88-95 «PMID: 24111617»PubMed
Lytras T, Kogevinas M, Kromhout H, ym. Occupational exposures and 20-year incidence of COPD: the European Community Respiratory Health Survey. Thorax 2018;73(11):1008-1015 «PMID: 29574416»PubMed
Harber P, Tashkin DP, Simmons M, ym. Effect of occupational exposures on decline of lung function in early chronic obstructive pulmonary disease. Am J Respir Crit Care Med 2007;176(10):994-1000 «PMID: 17626912»PubMed
Työterveyslaitos. Työperäisten sairauksien rekisteri. https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/tyoperaisten-sairauksien-rekisteri (viitattu 25.3.2026)
Hodgson U, Lindström I, Suojalehto H. Keuhkojen ammattitaudit. Kirjassa: Keuhkosairaudet – Diagnostiikka ja hoito. Kaarteenaho R, Halme M, Koskela H, Saaresranta (toim.)., Kustannus Oy Duodecim 2021, s. 430
Rabbani G, Nimmi N, Benke GP, ym. Ever and cumulative occupational exposure and lung function decline in longitudinal population-based studies: a systematic review and meta-analysis. Occup Environ Med 2023;80(1):51-60 «PMID: 36280382»PubMed
Gooptu B, Ekeowa UI, Lomas DA. Mechanisms of emphysema in alpha1-antitrypsin deficiency: molecular and cellular insights. Eur Respir J 2009;34(2):475-88 «PMID: 19648523»PubMed
Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024, viitattu 14.12.2025. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Zwar NA, Marks GB, Hermiz O, ym. Predictors of accuracy of diagnosis of chronic obstructive pulmonary disease in general practice. Med J Aust 2011;195(4):168-71 «PMID: 21843115»PubMed
Blinderman CD, Homel P, Billings JA, ym. Symptom distress and quality of life in patients with advanced chronic obstructive pulmonary disease. J Pain Symptom Manage 2009;38(1):115-23 «PMID: 19232893»PubMed
Juusela M, Malmberg P, Lehtimäki L, Ankeriasniemi K, Kainu A, Piirilä P. Spirometrian suoritus ja tulkinta. 16. painos. Helsinki: Labquality; 2024
Aaron SD, Tan WC, Bourbeau J, ym. Diagnostic Instability and Reversals of Chronic Obstructive Pulmonary Disease Diagnosis in Individuals with Mild to Moderate Airflow Obstruction. Am J Respir Crit Care Med 2017;196(3):306-314 «PMID: 28267373»PubMed
Quanjer PH, Stanojevic S, Cole TJ, ym. Multi-ethnic reference values for spirometry for the 3-95-yr age range: the global lung function 2012 equations. Eur Respir J 2012;40(6):1324-43 «PMID: 22743675»PubMed
Xie X, de Jong PA, Oudkerk M, ym. Morphological measurements in computed tomography correlate with airflow obstruction in chronic obstructive pulmonary disease: systematic review and meta-analysis. Eur Radiol 2012;22(10):2085-93 «PMID: 22699870»PubMed
Global Strategy for the Diagnosis, Management and Prevention of Chronic Obstructive Lung Disease (2019 report), Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease (GOLD) 2019. Available from: http://www.goldcopd.org/
Agusti A, Fabbri LM, Singh D, ym. Inhaled corticosteroids in COPD: friend or foe? Eur Respir J 2018;52(6): «PMID: 30190269»PubMed
Kolsum U, Southworth T, Jackson N, ym. Blood eosinophil counts in COPD patients compared to controls. Eur Respir J 2019;54(4): «PMID: 31221811»PubMed
Alpha 1-antitrypsin deficiency: memorandum from a WHO meeting. Bull World Health Organ 1997;75(5):397-415 «PMID: 9447774»PubMed
Miravitlles M, Dirksen A, Ferrarotti I, ym. European Respiratory Society statement: diagnosis and treatment of pulmonary disease in α(1)-antitrypsin deficiency. Eur Respir J 2017;50(5): «PMID: 29191952»PubMed
Jones PW, Harding G, Berry P, ym. Development and first validation of the COPD Assessment Test. Eur Respir J 2009;34(3):648-54 «PMID: 19720809»PubMed
Jones PW, Brusselle G, Dal Negro RW, ym. Properties of the COPD assessment test in a cross-sectional European study. Eur Respir J 2011;38(1):29-35 «PMID: 21565915»PubMed
Jones PW, Tomaszewski EL, Belton L, ym. Validity of the Chronic Airways Assessment Test (CAAT) in asthma, asthma+COPD and COPD in NOVELTY. ERJ Open Res 2025;11(4): «PMID: 40692841»PubMed
Marin JM, Soriano JB, Carrizo SJ, ym. Outcomes in patients with chronic obstructive pulmonary disease and obstructive sleep apnea: the overlap syndrome. Am J Respir Crit Care Med 2010;182(3):325-31 «PMID: 20378728»PubMed
Srivali N, Thongprayoon C, Tangpanithandee S, ym. The use of continuous positive airway pressure in COPD-OSA overlap syndrome: A systematic review. Sleep Med 2023;108():55-60 «PMID: 37336060»PubMed
Global strategy for asthma management and prevention, Global Initiative for Asthma (GINA) 2025. viitattu 8.4.2026. Available from http://www.ginasthma.org/
Calverley PM, Burge PS, Spencer S, ym. Bronchodilator reversibility testing in chronic obstructive pulmonary disease. Thorax 2003;58(8):659-64 «PMID: 12885978»PubMed
Tashkin DP, Celli B, Decramer M, ym. Bronchodilator responsiveness in patients with COPD. Eur Respir J 2008;31(4):742-50 «PMID: 18256071»PubMed
Albert P, Agusti A, Edwards L, ym. Bronchodilator responsiveness as a phenotypic characteristic of established chronic obstructive pulmonary disease. Thorax 2012;67(8):701-8 «PMID: 22696176»PubMed
Danielsen SE, Løchen ML, Medbø A, ym. A new diagnosis of asthma or COPD is linked to smoking cessation - the Tromsø study. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis 2016;11():1453-8 «PMID: 27418818»PubMed
Doo JH, Kim SM, Park YJ, ym. Smoking cessation after diagnosis of COPD is associated with lower all-cause and cause-specific mortality: a nationwide population-based cohort study of South Korean men. BMC Pulm Med 2023;23(1):237 «PMID: 37394482»PubMed
Wang Z, Qiu Y, Ji X, ym. Effects of smoking cessation on individuals with COPD: a systematic review and meta-analysis. Front Public Health 2024;12():1433269 «PMID: 39722704»PubMed
Labonté LE, Tan WC, Li PZ, ym. Undiagnosed Chronic Obstructive Pulmonary Disease Contributes to the Burden of Health Care Use. Data from the CanCOLD Study. Am J Respir Crit Care Med 2016;194(3):285-98 «PMID: 26836958»PubMed
Gerstein E, Bierbrier J, Whitmore GA, ym. Impact of Undiagnosed Chronic Obstructive Pulmonary Disease and Asthma on Symptoms, Quality of Life, Healthcare Use, and Work Productivity. Am J Respir Crit Care Med 2023;208(12):1271-1282 «PMID: 37792953»PubMed
Martinez FJ, Rabe KF, Ferguson GT, ym. Reduced All-Cause Mortality in the ETHOS Trial of Budesonide/Glycopyrrolate/Formoterol for Chronic Obstructive Pulmonary Disease. A Randomized, Double-Blind, Multicenter, Parallel-Group Study. Am J Respir Crit Care Med 2021;203(5):553-564 «PMID: 33252985»PubMed
Webber EM, Lin JS, Thomas RG. Screening for Chronic Obstructive Pulmonary Disease: Updated Evidence Report and Systematic Review for the US Preventive Services Task Force. JAMA 2022;327(18):1812-1816 «PMID: 35536261»PubMed
Price DB, Tinkelman DG, Halbert RJ, ym. Symptom-based questionnaire for identifying COPD in smokers. Respiration 2006;73(3):285-95 «PMID: 16330875»PubMed
Martinez FJ, Raczek AE, Seifer FD, ym. Development and initial validation of a self-scored COPD Population Screener Questionnaire (COPD-PS). COPD 2008;5(2):85-95 «PMID: 18415807»PubMed
Martinez CH, Murray S, Barr RG, ym. Respiratory Symptoms Items from the COPD Assessment Test Identify Ever-Smokers with Preserved Lung Function at Higher Risk for Poor Respiratory Outcomes. An Analysis of the Subpopulations and Intermediate Outcome Measures in COPD Study Cohort. Ann Am Thorac Soc 2017;14(5):636-642 «PMID: 28459622»PubMed
Karvala K, Leino T, Oksa P ym. Altistelähtöinen työterveysseuranta. Kustannus Oy Duodecim, 2019, 1. painos
Bolton CE, Bevan-Smith EF, Blakey JD, ym. British Thoracic Society guideline on pulmonary rehabilitation in adults. Thorax 2013;68 Suppl 2():ii1-30 «PMID: 23880483»PubMed
Katajisto M, Laitinen T. Keuhkopotilaan kuntoutus. Kirjassa: Keuhkosairaudet – Diagnostiikka ja hoito. Kaarteenaho R, Halme M, Koskela H, Saaresranta (toim.)., Kustannus Oy Duodecim 2021, s. 492
Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Liikunta- ja Urheilulääketieteen Erikoislääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Ryrsø CK, Godtfredsen NS, Kofod LM, ym. Lower mortality after early supervised pulmonary rehabilitation following COPD-exacerbations: a systematic review and meta-analysis. BMC Pulm Med 2018;18(1):154 «PMID: 30219047»PubMed
Puhan MA, Gimeno-Santos E, Scharplatz M, ym. Pulmonary rehabilitation following exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2011;(10):CD005305 «PMID: 21975749»PubMed
Ferreira IM, Brooks D, Lacasse Y, ym. Nutritional support for individuals with COPD: a meta-analysis. Chest 2000;117(3):672-8 «PMID: 10712990»PubMed
Kopsaftis Z, Wood-Baker R, Poole P. Influenza vaccine for chronic obstructive pulmonary disease (COPD). Cochrane Database Syst Rev 2018;6(6):CD002733 «PMID: 29943802»PubMed
Kim SH, Lee H, Kim MJ, ym. Effects of Vaccination on Acute Exacerbation of Chronic Obstructive Pulmonary Disease: A Nationwide Population-Based Cohort Study. Tuberc Respir Dis (Seoul) 2025;88(3):526-534 «PMID: 40015289»PubMed
Walters JA, Tang JN, Poole P, ym. Pneumococcal vaccines for preventing pneumonia in chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2017;1(1):CD001390 «PMID: 28116747»PubMed
Singer D, Steffens A, La EM, ym. Effectiveness of the Adjuvanted Respiratory Syncytial Virus Prefusion F3 Vaccine in Preventing Major Adverse Cardiovascular Events and Severe Exacerbations of COPD and Asthma Among US Adults ≥ 60 Years of Age. Chest 2026;(): «PMID: 42492842»PubMed
Maltais F, Bjermer L, Kerwin EM, ym. Efficacy of umeclidinium/vilanterol versus umeclidinium and salmeterol monotherapies in symptomatic patients with COPD not receiving inhaled corticosteroids: the EMAX randomised trial. Respir Res 2019;20(1):238 «PMID: 31666084»PubMed
Oba Y, Keeney E, Ghatehorde N, ym. Dual combination therapy versus long-acting bronchodilators alone for chronic obstructive pulmonary disease (COPD): a systematic review and network meta-analysis. Cochrane Database Syst Rev 2018;12(12):CD012620 «PMID: 30521694»PubMed
Ni H, Moe S, Soe Z, ym. Combined aclidinium bromide and long-acting beta2-agonist for chronic obstructive pulmonary disease (COPD). Cochrane Database Syst Rev 2018;12(12):CD011594 «PMID: 30536566»PubMed
Pascoe S, Barnes N, Brusselle G, ym. Blood eosinophils and treatment response with triple and dual combination therapy in chronic obstructive pulmonary disease: analysis of the IMPACT trial. Lancet Respir Med 2019;7(9):745-756 «PMID: 31281061»PubMed
Bafadhel M, Rabe KF, Martinez FJ, ym. Benefits of Budesonide/Glycopyrronium/Formoterol Fumarate Dihydrate on COPD Exacerbations, Lung Function, Symptoms, and Quality of Life Across Blood Eosinophil Ranges: A Post-Hoc Analysis of Data from ETHOS. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis 2022;17():3061-3073 «PMID: 36510486»PubMed
van Geffen WH, Tan DJ, Walters JA, ym. Inhaled corticosteroids with combination inhaled long-acting beta2-agonists and long-acting muscarinic antagonists for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2023;12(12):CD011600 «PMID: 38054551»PubMed
Lipson DA, Barnhart F, Brealey N, ym. Once-Daily Single-Inhaler Triple versus Dual Therapy in Patients with COPD. N Engl J Med 2018;378(18):1671-1680 «PMID: 29668352»PubMed
Rabe KF, Martinez FJ, Ferguson GT, ym. Triple Inhaled Therapy at Two Glucocorticoid Doses in Moderate-to-Very-Severe COPD. N Engl J Med 2020;383(1):35-48 «PMID: 32579807»PubMed
Yawn BP, Colice GL, Hodder R. Practical aspects of inhaler use in the management of chronic obstructive pulmonary disease in the primary care setting. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis 2012;7():495-502 «PMID: 22888221»PubMed
Laube BL, Janssens HM, de Jongh FH, ym. What the pulmonary specialist should know about the new inhalation therapies. Eur Respir J 2011;37(6):1308-31 «PMID: 21310878»PubMed
Woodcock A, Beeh KM, Sagara H, ym. The environmental impact of inhaled therapy: making informed treatment choices. Eur Respir J 2022;60(1): «PMID: 34916263»PubMed
Vartiainen V, Woodcock AA, Wilkinson A, ym. Thoughtful prescription of inhaled medication has the potential to reduce inhaler-related greenhouse gas emissions by 85. BMJ Open Respir Res 2024;11(1): «PMID: 39222967»PubMed
Chapman KR, Voshaar TH and Virchow JC. Inhaler choice in primary practice Eur Respir rev 2005;14:117-22
Kankaanranta H. Keuhkoahtaumataudin uudet lääkkeet indakateroli ja roflumilasti. Suom Lääkäril 2013;68:299-306
Chong J, Poole P, Leung B, ym. Phosphodiesterase 4 inhibitors for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2011;(5):CD002309 «PMID: 21563134»PubMed
Martinez FJ, Rabe KF, Sethi S, ym. Effect of Roflumilast and Inhaled Corticosteroid/Long-Acting β2-Agonist on Chronic Obstructive Pulmonary Disease Exacerbations (RE(2)SPOND). A Randomized Clinical Trial. Am J Respir Crit Care Med 2016;194(5):559-67 «PMID: 27585384»PubMed
Lee HW, Sun J, Lee HJ, ym. Differential response to roflumilast in patients with chronic obstructive pulmonary disease: real-world evidence. J Thorac Dis 2024;16(2):1338-1349 «PMID: 38505074»PubMed
Cui Y, Luo L, Li C, ym. Long-term macrolide treatment for the prevention of acute exacerbations in COPD: a systematic review and meta-analysis. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis 2018;13():3813-3829 «PMID: 30538443»PubMed
Nakamura K, Fujita Y, Chen H, ym. The Effectiveness and Safety of Long-Term Macrolide Therapy for COPD in Stable Status: A Systematic Review and Meta-Analysis. Diseases 2023;11(4): «PMID: 37987263»PubMed
Han MK, Tayob N, Murray S, ym. Predictors of chronic obstructive pulmonary disease exacerbation reduction in response to daily azithromycin therapy. Am J Respir Crit Care Med 2014;189(12):1503-8 «PMID: 24779680»PubMed
Poole P, Sathananthan K, Fortescue R. Mucolytic agents versus placebo for chronic bronchitis or chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2019;5(5):CD001287 «PMID: 31107966»PubMed
Papi A, Avdeev S, Calverley PMA, ym. Use of mucolytics in COPD: A Delphi consensus study. Respir Med 2020;175():106190 «PMID: 33217537»PubMed
Zhao Y, Jing M, Wang F. Efficacy and safety of mucolytic agents in patients with chronic obstructive pulmonary disease: a systematic review and network meta-analysis. BMC Pulm Med 2026;26(1): «PMID: 41688985»PubMed
Bhatt SP, Rabe KF, Hanania NA, ym. Dupilumab for COPD with Type 2 Inflammation Indicated by Eosinophil Counts. N Engl J Med 2023;389(3):205-214 «PMID: 37272521»PubMed
Bhatt SP, Rabe KF, Hanania NA, ym. Dupilumab for COPD with Blood Eosinophil Evidence of Type 2 Inflammation. N Engl J Med 2024;390(24):2274-2283 «PMID: 38767614»PubMed
Sciurba FC, Criner GJ, Christenson SA, ym. Mepolizumab to Prevent Exacerbations of COPD with an Eosinophilic Phenotype. N Engl J Med 2025;392(17):1710-1720 «PMID: 40305712»PubMed
Bhatt SP, Rabe KF, Hanania NA, ym. Dupilumab for chronic obstructive pulmonary disease with type 2 inflammation: a pooled analysis of two phase 3, randomised, double-blind, placebo-controlled trials. Lancet Respir Med 2025;13(3):234-243 «PMID: 39900091»PubMed
Sydän- ja keuhkonsiirrot: Indikaatiot, lääkehoito ja seuranta. HUS Sydän- ja keuhkokeskus 2026; https://www.hus.fi/sites/default/files/2026-02/hus_sydan-ja_keuhkonsiirrot-indikaatiot_laakehoito_ja_seuranta.pdf
Leard LE, Holm AM, Valapour M, ym. Consensus document for the selection of lung transplant candidates: An update from the International Society for Heart and Lung Transplantation. J Heart Lung Transplant 2021;40(11):1349-1379 «PMID: 34419372»PubMed
Celli BR, Cote CG, Marin JM, ym. The body-mass index, airflow obstruction, dyspnea, and exercise capacity index in chronic obstructive pulmonary disease. N Engl J Med 2004;350(10):1005-12 «PMID: 14999112»PubMed
Anthonisen NR, Skeans MA, Wise RA, ym. The effects of a smoking cessation intervention on 14.5-year mortality: a randomized clinical trial. Ann Intern Med 2005;142(4):233-9 «PMID: 15710956»PubMed
Lipson DA, Crim C, Criner GJ, ym. Reduction in All-Cause Mortality with Fluticasone Furoate/Umeclidinium/Vilanterol in Patients with Chronic Obstructive Pulmonary Disease. Am J Respir Crit Care Med 2020;201(12):1508-1516 «PMID: 32162970»PubMed
Continuous or nocturnal oxygen therapy in hypoxemic chronic obstructive lung disease: a clinical trial. Nocturnal Oxygen Therapy Trial Group. Ann Intern Med 1980;93(3):391-8 «PMID: 6776858»PubMed
Long term domiciliary oxygen therapy in chronic hypoxic cor pulmonale complicating chronic bronchitis and emphysema. Report of the Medical Research Council Working Party. Lancet 1981;1(8222):681-6 «PMID: 6110912»PubMed
Köhnlein T, Windisch W, Köhler D, ym. Non-invasive positive pressure ventilation for the treatment of severe stable chronic obstructive pulmonary disease: a prospective, multicentre, randomised, controlled clinical trial. Lancet Respir Med 2014;2(9):698-705 «PMID: 25066329»PubMed
Fishman A, Martinez F, Naunheim K, ym. A randomized trial comparing lung-volume-reduction surgery with medical therapy for severe emphysema. N Engl J Med 2003;348(21):2059-73 «PMID: 12759479»PubMed
Celli BR, Fabbri LM, Aaron SD, ym. An Updated Definition and Severity Classification of Chronic Obstructive Pulmonary Disease Exacerbations: The Rome Proposal. Am J Respir Crit Care Med 2021;204(11):1251-1258 «PMID: 34570991»PubMed
Bhatt SP, Agusti A, Bafadhel M, ym. Phenotypes, Etiotypes, and Endotypes of Exacerbations of Chronic Obstructive Pulmonary Disease. Am J Respir Crit Care Med 2023;208(10):1026-1041 «PMID: 37560988»PubMed
Hoogendoorn M, Hoogenveen RT, Rutten-van Mölken MP, ym. Case fatality of COPD exacerbations: a meta-analysis and statistical modelling approach. Eur Respir J 2011;37(3):508-15 «PMID: 20595157»PubMed
Singh D, Han MK, Hawkins NM, ym. Implications of Cardiopulmonary Risk for the Management of COPD: A Narrative Review. Adv Ther 2024;41(6):2151-2167 «PMID: 38664329»PubMed
Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023 (viitattu 30.3.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Hendeles L, Hatton RC, Coons TJ, ym. Automatic replacement of albuterol nebulizer therapy by metered-dose inhaler and valved holding chamber. Am J Health Syst Pharm 2005;62(10):1053-61 «PMID: 15901590»PubMed
Bafadhel M, Davies L, Calverley PM, ym. Blood eosinophil guided prednisolone therapy for exacerbations of COPD: a further analysis. Eur Respir J 2014;44(3):789-91 «PMID: 24925917»PubMed
Bafadhel M, McKenna S, Terry S, ym. Blood eosinophils to direct corticosteroid treatment of exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease: a randomized placebo-controlled trial. Am J Respir Crit Care Med 2012;186(1):48-55 «PMID: 22447964»PubMed
Ramakrishnan S, Jeffers H, Langford-Wiley B, ym. Blood eosinophil-guided oral prednisolone for COPD exacerbations in primary care in the UK (STARR2): a non-inferiority, multicentre, double-blind, placebo-controlled, randomised controlled trial. Lancet Respir Med 2024;12(1):67-77 «PMID: 37924830»PubMed
Butler CC, Gillespie D, White P, ym. C-Reactive Protein Testing to Guide Antibiotic Prescribing for COPD Exacerbations. N Engl J Med 2019;381(2):111-120 «PMID: 31291514»PubMed
Prins HJ, Duijkers R, van der Valk P, ym. CRP-guided antibiotic treatment in acute exacerbations of COPD in hospital admissions. Eur Respir J 2019;53(5): «PMID: 30880285»PubMed
Miravitlles M, Anzueto A. Antibiotics for acute and chronic respiratory infection in patients with chronic obstructive pulmonary disease. Am J Respir Crit Care Med 2013;188(9):1052-7 «PMID: 23924286»PubMed
Aikuisten kotisyntyinen bakteerikeuhkokuume. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Kliiniset Mikrobiologit ry:n ja Suomen yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 30.3.2026). Saatavilla: www.kaypahoito.fi
RENOVATE Investigators and the BRICNet Authors, Maia IS, Kawano-Dourado L, ym. High-Flow Nasal Oxygen vs Noninvasive Ventilation in Patients With Acute Respiratory Failure: The RENOVATE Randomized Clinical Trial. JAMA 2025;333(10):875-890 «PMID: 39657981»PubMed
Gavish R, Levy A, Dekel OK, ym. The Association Between Hospital Readmission and Pulmonologist Follow-up Visits in Patients With COPD. Chest 2015;148(2):375-381 «PMID: 25611698»PubMed
Landis SH, Suruki R, Hilton E, ym. Stability of Blood Eosinophil Count in Patients with COPD in the UK Clinical Practice Research Datalink. COPD 2017;14(4):382-388 «PMID: 28569614»PubMed
Oshagbemi OA, Burden AM, Braeken DCW, ym. Stability of Blood Eosinophils in Patients with Chronic Obstructive Pulmonary Disease and in Control Subjects, and the Impact of Sex, Age, Smoking, and Baseline Counts. Am J Respir Crit Care Med 2017;195(10):1402-1404 «PMID: 28165763»PubMed
Southworth T, Beech G, Foden P, ym. The reproducibility of COPD blood eosinophil counts. Eur Respir J 2018;52(1): «PMID: 29724922»PubMed
Mikkola I, Riekki M, Sipilä R. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin nimittämän konsensussuosituspaneelin puolesta. Perusterveydenhuollon avovastaanottotoiminnan mallit sote-järjestelmässä Hyvä käytäntö -konsensussuositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2022. viitattu 11.2.2026. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/hsu00024
Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 19.6.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Maddocks M, Lovell N, Booth S, ym. Palliative care and management of troublesome symptoms for people with chronic obstructive pulmonary disease. Lancet 2017;390(10098):988-1002 «PMID: 28872031»PubMed
Iyer AS, Sullivan DR, Lindell KO, ym. The Role of Palliative Care in COPD. Chest 2022;161(5):1250-1262 «PMID: 34740592»PubMed
Sullivan DR, Iyer AS, Enguidanos S, ym. Palliative Care Early in the Care Continuum among Patients with Serious Respiratory Illness: An Official ATS/AAHPM/HPNA/SWHPN Policy Statement. Am J Respir Crit Care Med 2022;206(6):e44-e69 «PMID: 36112774»PubMed
Janssen DJA, Bajwah S, Boon MH, ym. European Respiratory Society clinical practice guideline: palliative care for people with COPD or interstitial lung disease. Eur Respir J 2023;62(2): «PMID: 37290789»PubMed
Philip J, Chang YK, Collins A, ym. Consensus palliative care referral criteria for people with chronic obstructive pulmonary disease. Thorax 2024;79(11):1006-1016 «PMID: 39174326»PubMed
Jabbarian LJ, Zwakman M, van der Heide A, ym. Advance care planning for patients with chronic respiratory diseases: a systematic review of preferences and practices. Thorax 2018;73(3):222-230 «PMID: 29109233»PubMed
Lehto J, Marjamäki E, Saarto T. Elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma. Duodecim 2019;135(4):335-423
Meehan E, Sweeney C, Foley T, ym. Advance care planning in COPD: guidance development for healthcare professionals. BMJ Support Palliat Care 2019;(): «PMID: 31685522»PubMed
Saarto T, Finne-Soveri H. Suositus palliatiivisen hoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomessa Palliatiivisen hoidon asiantuntijaryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:68. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4126-7
Saarto T, Lyytikäinen M, Ahtiluoto S, ym. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus. THL. 2022 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-824-8)
Saarto T, Lehto J. Palliatiivisen hoidon järjestäminen Suomessa. Duodecim 2026;142:279-86
Kelley AS, Morrison RS. Palliative Care for the Seriously Ill. N Engl J Med 2015;373(8):747-55 «PMID: 26287850»PubMed
Simon ST, Higginson IJ, Bausewein C, ym. Practice review: Pharmacological management of severe chronic breathlessness in adults with advanced life-limiting diseases. Palliat Med 2024;38(10):1079-1087 «PMID: 39264397»PubMed
Kipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 19.6.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Abernethy AP, McDonald CF, Frith PA, ym. Effect of palliative oxygen versus room air in relief of breathlessness in patients with refractory dyspnoea: a double-blind, randomised controlled trial. Lancet 2010;376(9743):784-93 «PMID: 20816546»PubMed
Swan F, Newey A, Bland M, ym. Airflow relieves chronic breathlessness in people with advanced disease: An exploratory systematic review and meta-analyses. Palliat Med 2019;33(6):618-633 «PMID: 30848701»PubMed
Holland AE, Spathis A, Marsaa K, ym. European Respiratory Society clinical practice guideline on symptom management for adults with serious respiratory illness. Eur Respir J 2024;63(6): «PMID: 38719772»PubMed
Ahmadi Z, Smallwood NE, Russell AM, ym. Supplemental oxygen for symptomatic relief in people with serious respiratory illness: a systematic review and meta-analysis. Eur Respir Rev 2025;34(175): «PMID: 40044186»PubMed
Khor YH, Renzoni EA, Visca D, ym. Oxygen therapy in COPD and interstitial lung disease: navigating the knowns and unknowns. ERJ Open Res 2019;5(3): «PMID: 31544111»PubMed
Mooren K, Wester D, Kerstjens H, ym. Filling the Gap: A Feasibility Study of a COPD-Specific Breathlessness Service. COPD 2022;19(1):324-329 «PMID: 36004678»PubMed
Curtis JR, Cook DJ, Sinuff T, ym. Noninvasive positive pressure ventilation in critical and palliative care settings: understanding the goals of therapy. Crit Care Med 2007;35(3):932-9 «PMID: 17255876»PubMed
Azoulay E, Demoule A, Jaber S, ym. Palliative noninvasive ventilation in patients with acute respiratory failure. Intensive Care Med 2011;37(8):1250-7 «PMID: 21656292»PubMed
Shah NM, D'Cruz RF, Murphy PB. Update: non-invasive ventilation in chronic obstructive pulmonary disease. J Thorac Dis 2018;10(Suppl 1):S71-S79 «PMID: 29445530»PubMed
Crimi C, Noto A, Cortegiani A, ym. Practices of high-flow nasal therapy in acute and chronic respiratory failure: the Hi-Flow Survey. BMJ Open Respir Res 2025;12(1): «PMID: 41412596»PubMed
Steindal SA, Hofsø K, Aagaard H, ym. Non-invasive ventilation in the care of patients with chronic obstructive pulmonary disease with palliative care needs: a scoping review. BMC Palliat Care 2024;23(1):27 «PMID: 38287312»PubMed
Spruit MA, Rochester CL, Pitta F, ym. Pulmonary rehabilitation, physical activity, respiratory failure and palliative respiratory care. Thorax 2019;74(7):693-699 «PMID: 30872364»PubMed

Keuhkoahtaumatauti

Keskeinen sanoma

Tiivistelmä ja potilasversio

Suosituslauseet

Kohderyhmät ja tavoite

Potilasnäkökulmia

Määritelmä ja patofysiologia

Tautitaakka ja kuolleisuus

Vaaratekijät

Ehkäisy

Diagnostiikka

Altistavien tekijöiden kartoittaminen

Oireet

Potilaan tutkiminen

Keuhkojen toimintakokeet

Kuvantamistutkimukset

Laboratoriotutkimukset

Kokonaisvaltainen arvio

Erotusdiagnostiikka

Varhainen toteaminen

Hoidon tavoitteet

Kokonaisvaltainen hoito

Omahoito

Liikunnallinen kuntoutus

Ravitsemustilan huomioiminen

Rokotukset

Lääkehoito

Lääkehoidon periaatteet

Inhalaatiolääkitys

Inhalaatiolaitteen valinta

Muut pitkäaikaisessa hoidossa käytettävät lääkkeet

Roflumilasti

Makrolidit

Liman eritykseen tai koostumukseen vaikuttavat lääkkeet

Biologiset lääkkeet

Kotihappihoito

Kotihappihoidon aloittamisen kriteerit

Noninvasiivinen ventilaatio stabiilissa keuhkoahtaumataudissa

Kirurginen hoito

Hoitojen vaikutus kuolleisuuteen

Pahenemisvaihe

Alkututkimukset ja osastohoidon tarpeen arvio

Pahenemisvaiheen hoito

Bronkodilataattorit

Glukokortikoidi

Mikrobilääkehoito

Fysioterapia

Happihoito

Noninvasiivinen ventilaatio (NIV)

Invasiivinen ventilaatiohoito

Osastohoidosta kotiutuminen

Seuranta

Palliatiivinen hoito

Hoidon porrastus

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Sidonnaisuudet

Kirjallisuusviite

Vastuun rajaus

Tiedonhakukäytäntö

Kirjallisuutta