Työmuistia tarvitaan tässä hetkessä
Muistaminen ei koske vain menneitä tapahtumia. Muistia tarvitaan myös kaikessa tämänhetkisessä toiminnassa, jossa tulee ylläpitää mielessä asioita: pelaamisessa, keskustelemisessa, lukemisessa - niin kotona, harrastusten parissa kuin työssäkin.
"Poissa silmistä, poissa mielestä" -sanonta kuvaa osuvasti ihmisen tätä hetkeä koskevan muistin rajoituksia. Ajatusten vaeltelu voi saada meidät unohtamaan, mitä tulimmekaan hakemaan toisesta huoneesta ja lyhytkin keskeytys voi pyyhkiä mielestämme pois juuri esittäytyneen henkilön nimen. Tällaiset ilmiöt liittyvät erityisesti työmuistiksi nimetyn muistijärjestelmän toimintaan.
Työmuistin tehtävät
Työmuistissa ylläpidetään ja käsitellään tämänhetkisessä tehtävässä tarvittavaa tietoa. Tarvitsemme työmuistia niin lukemisessa ja kirjoittamisessa kuin tietokoneen käyttämisessä ja vieraan kielen opiskelussa. Työmuistissa paitsi säilytetään, myös kerrataan ja muokataan tämänhetkistä tietoa. Päätöksenteossa ja ongelmanratkaisussa tavoitteet ja vaihtoehdot ylläpidetään, läpikäydään ja arvioidaan työmuistin piirissä.
Lukiessa ei riitä, että lauseen loppuun päästyä muistissa on yhä tietoa siitä, mitä lauseen alussa sanottiin. Työmuistissa pidetään lisäksi aktiivisena koko luetun tarinan merkityksiä ja yhdistetään luettua aikaisemmin opittuun tietoon. Samaan tapaan laskemisessa työmuistia tarvitaan pitämään yllä tietoa tarvittavista laskutoimituksista, kyseessä olevista luvuista ja laskujen välivaiheista ja ratkaisuista.
Työmuistikyvyn vaikutus suorituskykyyn
On vaikea keksiä työtehtävää tai arkista esimerkkiä, jossa ei tarvitsisi ylläpitää ja käsitellä tietoa muistissa tässä ja nyt. Työmuistilla onkin merkittävä rooli lähes kaikissa haastavissa kognitiivisissa eli tiedonkäsittelyä vaativissa toimissa. Tästä syystä yksilölliset erot työmuistin toimintakyvyssä ennustavat henkilön suoriutumista esimerkiksi lukemisen ja kuullun ymmärtämisessä, ohjeiden seuraamisessa, muistiinpanojen tekemisessä, kirjoittamisessa, päättelemisessä ja vaativan tehtävän oppimisessa.
Työmuistikyvyt ovat yhteydessä myös älykkyystesteissä suoriutumisen kanssa, ja ne ennustavat vieraan kielen oppimista ja matemaattisten taitojen kehittymistä. Ei siis ihme, että paitsi ihmisen muistia, myös muuta toimintakykyä voi suuresti parantaa ottamalla huomioon työmuistiin liittyvät rajoitukset ja ihmisen kyvyt kiertää niitä. Näitä asioita käsitellään erityisesti tämän kirjan luvussa Poissa silmistä, poissa mielestä (ks. artikkelit «Mieleen mahtuu vähän - työmuistin suppeus»1, «Asiat häviävät mielestä - kertaus auttaa»2, «Mieli täyttyy huomaamatta - keskity olennaiseen»3, «Muisti häiriintyy herkästi»4, «Yksi asia kerrallaan - kuormitus vähenee»5, «Keskeytykset kuormittavat muistia»6, «Mitä mielessä? - Huomion suuntaamisen haaste»7 ja «Auta muistia»8).
Suuri osa muistiongelmista juontaa työmuistin rajoituksista: jos tunnet ne, voit välttää monia muistiongelmia ennalta.