Säilömuisti pitää tiedot tallessa
Menneiden tapahtumien muistaminen ja unohtaminen ovat niitä muistin toimintoja, jotka tulevat yleensä ensimmäiseksi mieleen, kun ajattelee muistia. "Kertaus on opintojen äiti" -periaate kuvaa osuvasti, miten uudet tiedot, taidot ja kokemukset karttuvat pysyvämmin säilömuistiin. Säilömuistiin tallennetaan tietoa, siellä säilytetään tietoa ja sieltä haetaan tietoa tarpeen tullen. Säilömuistilla ei ole samanlaisia rajoituksia kuin työmuistilla. Ihminen voi jatkuvasti läpi elämän oppia päivittäin uutta. Vielä ei ole löydetty henkilöä, jolla olisi niin paljon tietoja ja taitoja, että säilömuistiin ei enää mahtuisi mitään.
Säilömuistilla ei myöskään ole kestorajoituksia, vaan joitain asioita voi muistaa koko eliniän ja kymmenien vuosien takaa. Jokapäiväisessä elämässä säilömuistiin liittyvät rajoitukset näyttäytyvät oppimisen työläytenä ja unohtamisina. Luvussa Kertaus on opintojen äiti (ks. artikkelit «Hauki on kala - toistaminen tehoaa»1, «Oppiminen vaatii aikaa»2, «Ryhmittely helpottaa oppimista»3, «Tauot tehostavat oppimista»4, «Kun ymmärtää niin oppii»5, «Pohjatiedot auttavat oppimiseen»6, «Kuvittelu on tehokasta - muistivihjeet auttavat»7, «Muisti tarvitsee vihjeitä tueksi»8, «Jäsentäen oppii»9, «Unohtamista ei aina voi estää»10 ja «Kun muisti pettää, ajattele»11) käydään läpi erityisesti niitä muistin toiminnan periaatteita, joiden avulla voidaan edistää oppimista eli pysyvien muutosten tapahtumista ihmisen tiedoissa ja taidoissa.
Muistia voi harjoittaa
Muistaminen on taitolaji, jossa harjoitus tekee mestarin. Asiantuntijat ja muistimestarit pystyvät huikeisiin, lähes maagisilta vaikuttaviin suorituksiin, jotka näyttävät ylittävän inhimillisen tiedonkäsittelyn kyvyt. Poikkeuksellisen hyvien muistisuoritusten tutkiminen on auttanut ymmärtämään, miten suunnattoman joustava ihmisen muisti on ja miten sen avulla voidaan sopeutua hyvinkin vaativiin ympäristöihin ja tehtäviin. Asiantuntijoiden ja muistimestareiden kyvyt perustuvat vuosien harjoitteluun, muistin taitavaan käyttöön ja systemaattiseen tapaan jäsentää muistettavaa materiaalia. Näitä asioita käydään läpi luvussa Harjoitus tekee mestarin.
Asiat eivät tallennu säilömuistiin itsestään eivätkä säily siellä muuttumattomina. Muistitaitoja harjoittelemalla voit kuitenkin parantaa huomattavasti asioiden oppimista ja estää unohtamista.
Säilömuistin sisällöt muuttuvat
Harjoitus tekee mestarin -luvussa (ks. artikkelit «Tiedämme enemmän kuin muistamme»12, «Tunnistaminen on muistamista helpompaa»13, «Muistamme hyvin merkityksiä»14, «Ainutlaatuinen muistetaan»15, «Säilömuistin kapasiteetti»16, «Valehtelevatko muistot? - Muisti ja tiedon luotettavuus»17, «Voiko muistoja istuttaa? - Virheelliset muistot»18, «Asiantuntijoiden muisti»19, «Muistimestarit»20, «Oppiiko kuka tahansa mitä tahansa? - Muistikyky ja yksilölliset erot»21, «Ikä ja muisti - oppiiko vanha koira uutta?»22 ja «Mikä muistia kuormittaa?»23) tuodaan esiin, että kaikki opittu ei säily muistissa sellaisenaan. Ei edes eksperteillä ja muistitaitureilla. Säilömuisti ei siis ole sellainen varasto, johon opitut tiedot, taidot ja tapahtumat kasaantuisivat pysyvästi kuin kirjat hyllyyn. Säilömuistin sisällöt muuttuvat jatkuvasti uusien kokemusten myötä: aikaisemmin opittu vaikuttaa uuden oppimiseen, uudet kokemukset muokkaavat vanhoja muistoja, joitain asioita unohdetaan ja toisia muistetaan väärin. Vaikka ihminen on hyvä muistamaan suuria linjoja ja asioiden merkityksiä, muisti on altis virheille ja yksityiskohtien kanssa joudutaan usein ongelmiin.