Muistathan - vinkkejä muistamiseen
Pieni kirja muistista
13.2.2012
Tässä teoksessa on esitelty lukuisa joukko muistin toiminnan periaatteita ja ohjeita. Näiden tietojen avulla on mahdollista parantaa muistamista monin keinoin: välttää turhaa muistin kuormittumista, kiertää työmuistin rajoituksia ja auttaa pysyvien muistijälkien syntymistä säilömuistiin.
Mutta eihän hyvä muisti toki ole arvo sinänsä. Joissain elämäntilanteissa ja elämänvaiheissa ei ole mahdollista eikä mielekästä viritellä muistia huippukuntoon, ja silti arki ja työt sujuvat ja elämä on onnellista. Monille riittääkin kuulla, että muistin rajoitukset kuuluvat elämään ja muistivaikeudet ja oppimisen ongelmat ovat kaikille yhteisiä tuttuja ilmiöitä.
Muistilista
Teoksen neuvojen muistamista helpottamaan alle on koottu muistitaulujen vinkit yhdeksi muistilistaksi, jonka avulla niitä on helppo palauttaa mieleen. Jos selailet joskus uudelleen tätä kirjaa, niin näistä ohjeista on sinulle enemmän hyötyä. Hyviä muistoja!
| Etsi ratkaisuja muistiongelmiin | Suuri osa muistiongelmista juontaa työmuistin rajoituksista: jos tunnet ne, voit välttää monia muistiongelmia ennalta. Ks. «Säilömuisti pitää tiedot tallessa»1. |
|---|---|
| Jos muistaminen ja oppiminen vaikuttaa olevan hankalampaa kuin tavallisesti, asiaa kannattaa selvittää. Muistin erityisvaikeuksiin on kehitetty ratkaisuja, jotka helpottavat oppimista ja työtehtävien hoitamista. Ks. «Oppiiko kuka tahansa mitä tahansa? - Muistikyky ja yksilölliset erot»2. | |
| Samat muistin ja oppimisen periaatteet toimivat kaiken ikäisillä, joten muistia voi kehittää läpi elämänkaaren. Kun ikää kertyy, varmista etteivät kuulo- ja näköongelmat ja ylimääräiset häiriötekijät estä hyvää muistamista. Ks. «Ikä ja muisti - oppiiko vanha koira uutta?»3. | |
| Selvitä, johtuvatko muistiongelmat siitä, että tehtävä tai tilanne on liian vaativa ja kuormittava. Muistiongelmia voi vähentää suunnittelemalla tehtävän ihmisen kykyjen ja rajoitusten mukaiseksi. Ks. «Mikä muistia kuormittaa?»4. | |
| Jatkuvien muistiongelmien syyt kannattaa selvittää: Onko kyse alkavasta muistisairaudesta, jota tulisi hoitaa? Onko syynä motivaatio-ongelmat, vaikea elämäntilanne, masennus, univaje, stressi tai terveysongelmat, joihin tulisi puuttua? Ks. «Jos en silti muista mitään»5. | |
| Asiat eivät tallennu säilömuistiin itsestään eivätkä säily siellä muuttumattomina. Muistitaitoja harjoittelemalla voit kuitenkin parantaa huomattavasti asioiden oppimista ja estää unohtamista. Ks. «Säilömuisti pitää tiedot tallessa»1. | |
| Käytä apukeinoja | Jos haluat muistaa jonkin tulevan asian, vaikka sopia jostain tietyn henkilön kanssa, keksi jokin hyvä muistivihje, joka liittää toisiinsa kyseisen henkilön ja muistettavan asian. Jos asia pitää muistaa hoitaa tietyllä kellonlyömällä, on syytä ottaa avuksi jokin muistutuskeino, esimerkiksi kännykän hälytys. Ks. «Tulevien asioiden muistaminen vie eteenpäin»6. |
| Käytä muistin apukeinoja: kirjoita heti tilaisuuden tullen muistettavat asiat ja uusien tuttavuuksien nimet muistiin lapuille, kalenteriin, vihkoon tai päiväkirjaan. Ks. «Auta muistia»7. | |
| Käytä muistikehikoita, niiden avulla on tehokasta jäsentää asioiden välisiä suhteita. Miellekartat ja käsitekaaviot ovat tehokkaita muistiin tallennuksen ja mieleen palauttamisen apuvälineitä. Ks. «Jäsentäen oppii»8. | |
| Pilko ja ryhmitä puhelinnumerot ja muistettavat listat vaikka kolmen yksikön ryhmiin, niin listan hahmottaminen ja kertailu helpottuu. Jäsennä asioita miellekartoilla. Ks. «Ryhmittely helpottaa oppimista»9. | |
| Keskity | Älä yritä pitää mielessä liian montaa asiaa kerrallaan. On helpompi hahmottaa, kertailla ja oppia, jos muistettavia asioita tulee kerrallaan vain 3–4. Ks. «Mieleen mahtuu vähän - työmuistin suppeus»10. |
| Vältä hälyä. Ylimääräinen puhe, musiikki, välkkyvät kohteet ja liike häiritsevät muistia. Mitä samankaltaisempia ylimääräiset tekijät ovat muistettavien tekijöiden kanssa, sitä enemmän ne vaikeuttavat muistamista. Ks. «Muisti häiriintyy herkästi»11. | |
| Muistin kuormittumista voi välttää tekemällä vain yhtä asiaa kerrallaan. Muistin häiritsemisestä voi olla myös hyötyä: jos asia pyörii jatkuvasti mielessä eikä jätä rauhaan, yritä keskittyä johonkin työmuistia kuormittavaan muuhun tehtävään, niin häiritsevä asia ei mahdu mieleen. Ks. «Yksi asia kerrallaan - kuormitus vähenee»12. | |
| Vältä jatkuvia keskeytyksiä. Keskeytyksen sattuessa yritä kirjata ensin ylös mihin jäit, se helpottaa tehtävään palaamista. Ks. «Keskeytykset kuormittavat muistia»13. | |
| Asiat pysyvät mielessä, kun niihin kiinnittää huomiota eivätkä muut asiat täytä mieltä. Äskeiset tapahtumat on helpompi palauttaa mieleen kuin sellaiset, joita ei ole aikoihin ajatellut. Ks. «Mitä mielessä? - Huomion suuntaamisen haaste»14. | |
| Varaa aikaa | Ennen kuin alat perehtyä johonkin asiaan, virittele mieleesi, mitä jo tiedät siitä. Myös uusien asioiden kohdalla voi hyödyntää aikaisempia tietoja ja taitoja: keksi yhdistäviä tekijöitä ja analogioita ja kytke uudet asiat osaksi muistin merkitysverkkoa. Ks. «Muistamme hyvin merkityksiä»15. |
| Muisti vaatii aikaa. Nopea silmäileminen antaa yleiskuvan, mutta on turha yrittää lukea pikavauhdilla, jos haluaa oppia asiat kunnolla. Ks. «Asiat häviävät mielestä - kertaus auttaa»16. | |
| Varaa oppimiseen tavallista enemmän aikaa, silloin kun tavoitteena on yksityiskohtien hallitseminen, aiemmin opitut ja uudet asiat sekoittuvat helposti toisiinsa tai ensin täytyy oppia pois vanhasta käytännöstä tai ajattelutavasta. Opiskele sopivan lyhyissä jaksoissa, niin voit vähentää asioiden sekoittumista toisiinsa. Ks. «Säilömuistin kapasiteetti»17. | |
| Täysin uusissa tilanteissa täytyy oppimiselle ja opettamiselle varata riittävästi aikaa ja kärsivällisyyttä: lapsille suurin osa asioista on uusia, ikäihmiset eivät ole välttämättä tottuneita niissä asioissa missä nuoremmat ja nuoremmilla aloittelijoilla on vähemmän tietoja, taitoja ja kokemuksia kuin iäkkäämmillä asiantuntijoilla. Ks. «Asiantuntijoiden muisti»18. | |
| Jos haluat kehittyä muistimestariksi, varaudu käyttämään paljon aikaa. Tehokkaatkin muistitekniikat vaativat valtavasti harjoittelua, jotta ne auttavat painamaan muistiin paljon asioita ja nopeasti. Ks. «Muistimestarit»19. | |
| Kertaile | Kerro muistettava tai ylös kirjoitettava asia viimeisenä, niin sitä on helpompi kertailla mielessä. Ks. «Muisti häiriintyy herkästi»11. |
| Asioiden toistuminen helpottaa oppimista: kertaile opittavia asioita usein ja laita kertailua helpottavia muistilappuja näkyville ja saataville. Harjoittele taitoja usein: soita pianoläksy edes kerran läpi, kun kuljet pianon ohi. Ks. «Hauki on kala - toistaminen tehoaa»20. | |
| Kertaile paljon mutta ei liikaa kerrallaan. Käytä lyhenteitä ja kertaile riittävän lyhyitä listoja. Ks. «Oppiminen vaatii aikaa»21. | |
| Kertaile tietoja ja harjoittele taitoja useassa lyhyessä jaksossa mieluummin kuin paljon yhdellä kertaa. Tauon kasvattaminen vähitellen kertailun tai harjoittelun välissä edistää pitkäkestoista oppimista. Ks. «Tauot tehostavat oppimista»22. | |
| Unohtumista voi ehkäistä parhaiten palaamalla asiaan mahdollisimman usein. Kertaile asioita ja harjoittele taitoja aina kun mahdollista, erityisesti silloin, kun asiat ovat vielä uusia ja alttiita unohtumaan. Ks. «Unohtamista ei aina voi estää»23. | |
| Tehokkainta on kertailla asioita siten, että työstää niiden merkitystä: pohdi mikä asiassa on kiinnostavaa ja mihin asia liittyy. Taitoja harjoitellessa voi pohtia, miksi jokin asia tehdään juuri näin ja millä kuvauksella liikkeen tai asennon voisi kiteyttää. Ks. «Kun ymmärtää niin oppii»24. | |
| Kertaile yhdistämällä asioita aikaisempiin tietoihisi: tuttuihin henkilöihin, tuttuihin tilanteisiin, itseä kiinnostaviin asioihin, siihen mitä jo asiasta tiedät. Ks. «Pohjatiedot auttavat oppimiseen»25. | |
| Käytä muistivihjeita ja mielikuvia | Hyödynnä mielikuvia: Kuvittele muistettavat asiat. Visualisoi, kun luet tekstiä. Kuvittele henkilö tiettyyn tilanteeseen, joka auttaa muistamaan hänen nimensä: Marja poimimaan marjoja, Martti laulamaan oopperaa. Ks. «Kuvittelu on tehokasta - muistivihjeet auttavat»26. |
| Kehittele muistivihjeitä: keksi kertaillessa omia esimerkkejä ja asiaan liittyviä yksityiskohtia, niin asian löytäminen muistista helpottuu. Ks. «Muisti tarvitsee vihjeitä tueksi»27. | |
| Kytke muistettavaan asiaan tai tapahtumaan sellaisia vihjeitä, jotka auttavat juuri sinua muistamaan. Tehokkaita vihjeitä ovat tutut asiat, mielikuvat, samankuuloiset tai näköiset asiat, sekä asioita yhdistävät tekijät, henkilöt ja tapahtumapaikat. Ks. «Muisti tarvitsee vihjeitä tueksi»27. | |
| Jos haluat muistaa hyvin jonkin tietyn tapahtuman, esimerkiksi tietyn lomamatkan tai syntymäpäiväjuhlat, kehittele erottuvia muistivihjeitä. Näin tapahtuma ei sekoitu muistissa ajan myötä muihin samankaltaisiin tapahtumiin. Ks. «Ainutlaatuinen muistetaan»28. | |
| Asian muistamista voi parantaa merkitsemällä sen niin, että se varmasti erottuu joukosta. Ks. «Ainutlaatuinen muistetaan»28. | |
| Muistele ja arvaa | Muistikuvat hukassa? Muistele tapahtumaa, käy läpi todennäköisiä vaihtoehtoja, kysele, keskustele, selaile muistiinpanoja. Jos mikään ei auta, mieti tai tee hetki jotain aivan muuta. Ks. «Kun muisti pettää, ajattele»29. |
| Emme pysty tiedostamaan, mitä kaikkea muistiin on kertynyt kokemusten myötä. Yleensä kannattaa arvata, jos on epävarma muistikuvastaan: osumme usein oikeaan esimerkiksi hakiessamme vieraskielistä sanaa mieleen. Ks. «Tiedämme enemmän kuin muistamme»30. | |
| Hyödynnä tunnistusmuistia: Jos et muista, niin keksi useita vaihtoehtoja ja mieti tuntuuko jokin niistä muita tutummalta. Asia on helpompi tunnistaa, jos siihen liittyy erityispiirteitä ja asiaan kytkeytyy yksityiskohtia. Ks. «Tunnistaminen on muistamista helpompaa»31. | |
| Tunnista virhemahdollisuus | Kun tulee kiistaa menneistä tapahtumista ja sovituista asioista, niin muista, että elävimmätkin muistikuvasi voivat olla virheellisiä. Ks. «Valehtelevatko muistot? - Muisti ja tiedon luotettavuus»32. |
| Jos muistojen luotettavuus on tärkeää, älä vääristä muistoja johdattelevilla kysymyksillä. Jos haluat edistää mielen hyvinvointia vaimentamalla häiritsevät ja sietämättömät muistot, pyri muokkaamaan niitää uusilla tulkinnoilla ja näkökulmilla. Ks. «Voiko muistoja istuttaa? - Virheelliset muistot»33. |